torstai 18. huhtikuuta 2013

Erimielisyyksiä repun käytöstä..

Tänään päätin lähteä käymään pikaseltaan kaupungissa. Tehtävänä oli käydä sinooperissa ja sitten veterissä hakemassa Myyle ruokaa. En halunnut lähteä yksin joten kaappasin kainaloon luotto ystäväni Myyn. Aurinko paistoi pilvien lomitse ja mieli oli molemmilla korkealla. Myy on yleensä aina mun mukanani, sen kanssa on niin helppoa kulkea ja se onneksi osaa olla ihmisiksi yleisillä paikoilla. ( mitä nyt koirille tuleekin välillä vähän isoteltua. ) Harmi vaan että ilma muuttui aikas masentavaksi kun päästiin kaupunkiin. Käytiin ekaksi sinooperissa ja Myy majaili sen aikaa mun repussa, välillä kurkkiessa mitä ympäristössä tapahtuu. Reissun aikana meillä oli välillä pieniä erimielisyyksiä mun repun käytöstä. Sillä aina kun laskin sen alas ja aukasin sen pistääkseni / ottaakseni sieltä jotakin, oli Myy heti menossa sisään. Välillä mua katsottiin aikas rumasti takaisin Maantasosta. Myy oli selvästi eri mieltä repun käyttötarkoituksesta ja se että käytin reppua muuhun kun hänen kantamiseensa oli kertakaikkiaan väärin! Kyllä chihun elämä osaa olla joskus vaikeata.

 Sinooperi oli kyllä aikamoinen pettymys. Se on mennyt huonompaan suuntaan sitten viime käyntini. En tahtonut löytää sieltä mitään mikä harmitti suuresti. Päädyin ostamaan paketin savea ja yhden palan kartonkia. Ehkä yritän päästä käymään sinellissä ja katsomaan josko sieltä löytyisi tarvitsemani jutut. Tai sit tilaan netistä. No, ainakin päästiin halvalla alle viiden euron.

Veteristä taas en voi sanoa samaa. Sinne meni n. 50€. Sain Myylle taas pariksi kuukaudeksi ruuat. Erikoisruokavalio maksaa kyllä ihan tolkuttomasti, mutta mitä en tekisi Myyni eteen ja muiden tyttöjeni. Muualle ei sitten menty sillä ulkona satoi jo aikas mukavasti ja eikä tehnyt märkänä mieli talssia pitkin kaupungin katuja. Ja kodin lämpö houkutteli varmasti myös Myyn mielessä. Yritän muuten nyt viiikonlopun aikana kirjoittaa yhdestä chihustani henk.kuvan sillä niitä on kovasti kyselty.

Myy oli jo eteisessä menossa reppuun. Harmi oli suuri kun en antanut. Mun piti niin ottaa kuvia, mut eipä taas tultu otettua. 


Joten niitä otettiin sit kun päästiin takaisin kodin lämpöön. Myy parka oli ihan märkä.

Myy <3 Ja Tiny taustalla, aina nukkumassa sohvan nojalla kun Willow on muualla.

Myyltä on muutama alahammas lähtenyt. Vanhuus.

Myyn ruuat kiinnosti kovasti muita. Tjorven ja Willow oli ensimmäisenä niitä tutkimassa. Jos ei lasketa Iidaa joka tunki päänsä heti muovipussiin kun päästiin kotiin.

Ja Tiny.

Eli Myy syö tätä kolme kertaa päivässä. Yksikin ateria jos jää välistä on Myy yleensä seuraavana päivänä kipee. Olenkin siitä jo monesti täälä paasannut. Näillä sit mennään parisen viikkoa. Tölkkejäkin ostin nyt kolme, ettei tarvitse koko aikaa syödä pelkkiä papanoita.

2 kommenttia:

  1. Anonyymi16.17

    Moi, ootkohan jo kertonut miten olet päätynyt 7 chihuun? Leikkivätkö kaikki keskenään vai onko muodostunut jengit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain ensimmäisen chihuni kun olin 15 ja se oli poika nimeltään Turkka. Iidan sain kun olin 23. Iida ja Turkka sai pentuja Tiuhtin, Myyn ja Gizmon. Gizmo meni mun vanhemmille ja minä halusin pitää molemmat Tiuhtin ja Myyn. Tiuhti sai pentuja vanhempieni omistaman Pedron kanssa ja Tiuhti sai 6 pentua. Joista kaksi kuoli muutaman päivän ikäisenä. Loput pennut oli Tjorven, Tiny, Myrtti ja Willow. Eli olen pitänyt joka ikisen pennun mitä on syntynyt. Ajatuksena oli kyllä myydä osa pennuista, mut en sit pystynytkään. Eli tytöt on samaa perhettä kolmessa sukupolvessa. Enempää pentueita en ole ajatellut hommata. En ainakaan pitkiin aikoihin ja se että on näin monta koiraa, no siinä on omat haasteensa. Kyllä tossa yksi sulhas ehdokas pyörii ja kaveri kyseleekin et mitäs jos. Mut ei. :)

      Ei oikeestaan, ne on porukalla oma jenginsä. Niitä kutsutaankin täälä missä me asutaan mafiaksi. Se ehkä kertoo porukasta aikas paljon. :D

      Poista