Amurin Helmi

Olin tänään rakkaan ystäväni kanssa kaupungissa. Anna tuli helsingistä viikoksi takaisin kotikonnuille. Ihanaa! Kävimme pitkästä aikaa iki-ihanassa Amurin Helmi kahvilassa. Kahvila on yhteydessä Amurin työläismuseokortteliin. Jossa jokaisen kannattaisi käydä. Ihmeteltiinkin Annan kanssa kuinka sielä ei tule käytyä useammin. Taidankin nyt tehdä sopimuksen itseni kanssa ja yrittää käydä sielä useammin. Paikka on aivan ihana ja myös kahvilan valikoima saa varmasti veden kielelle. 

Meidät yllätti kova vesisade ja joudummekin hetken odottelemaan että pääsisimme jatkamaan matkaa. Anna kun oli unohtanut sateenvarjonsa kotiin. Mutta kun sateesta ei näkynyt tulevan loppua ahtauduimme minun varjoni alle. Kiertelimme myös kirpputoreilla mutta sieltäkään ei tarttunut mitään mukaamme. Olen itsestäni kovin ylpeä etten tuhlaillut pieniä rahojani mihinkään. Vaikka mieli kyllä tekikin. Moneen kertaan. Varsinkin kun poikkesimme Indiskassakin. Tarvisisin keittiööni naulakkoa pyyhkeelle. Mutta maltoin vielä mieleni naulakon oston suhteen. Ainut mihin tänään pistin rahaa oli Myyn ruokiin. Myy kun syö eläinlääkäristä ostettua Royal caninin intestinal low fat ruokaa. Joten niihin meni aikas monta euroa. Ostin kyllä itselleni kesän ensimmäisen pehmiksen. Mutta en varmaan viimeistä. :) 

Tee teki hyvää kun ulkona oli aikas vilponen ilma.

Oli todella suuri kiusaus ostaa karkkia. Mutta maltoin mieleni. Ehkä seuraavalla kerralla sitten..

Hylly oli täynnä ihania vanhanajan tyylisiä kortteja. Pikkusen harmittaa kun ei tullut ostettua yhtään.

Vanhanajan paperinuketkin on todella ihania. 

Anna kurkisteli ulos josko sade olisi jo loppunut.

Chihuahuani Myy

Mun pieni aarre! <3

Olen hoitanut liian innokkaasti Myyn ruokintaa. Pikku eukkon paino on noussut pikkuisen. Ei se vielä ylipainoinen ole ja toivottavasti ei tulekkaan. Täytyy vaan olla tarkempi ruuan määrän suhteen. Myyn mahaa kun ei saa jättää tyhjäksi pitkiksi aikaa vaan on hyvä että mahassa olisi aina pikkuisen ravintoa. Ongelmia meinaan voi alkaa tuleen jos näin tapahtuisi. Haima tulehduksesta kärsivät voivat helposti saada vatsahaavan tai ongelmia suolistoon. Myös kuivuminen voi olla yksi vaaroista. Ja koska olen pelännyt että näin voisi käydä, olen tunnollisesti katsonut että Myyllä on varmasti kaikki kunnossa. Ruoka annetaan ajallaan ja muutenkin pidän kiinni rutiineista. Tuntuu kun minulla olisi pieni vauva jolle teen perunasta ja kanasta velliä ja sitten joudun syöttään lusikalla että varmasti tiedän että koira syö. Myy kun aina ollut pikkusen huono syömään. Ja jos en näin toimisi ei Myy saisi tarvitsemaansa määrää ravintoa. Tässä tapauksessa ehkä pikkusen liikaakin... Myy tosin ei ole valittanut. Mutta kyllä nyt täytyy olla tarkempi määrästä ettei tule paino ongelmia vielä kaiken lisäksi.

Saaristonlapsia ja herkuttelua

Kauheeta kun sitä on tullut herkuteltua koko juhannuksen. Ihan pahaa tekee. Ja juuri iloitsin suuresti huomatessasni painon keventyneen parilla kilolla. Toivon sydämmestäini ettei nuo vaivalla pudotetut kilot palaa takaisin tämän herkuttelun myötä. Tänään olen syönyt mansikkakakkua. En itse tekemää. Joka muuten on kyllä paljon parempaa kun pakastealtaasta ostettu. Mutta kyllä tuo pakastekakkukin maittoi. 

Ulkona on ollut pilvinen ilma koko päivän. On näyttänyt että kohta alkaisi satamaan mutta ei ainakaan vielä ole pisaraakaan tippunut. Josko sitten illalla alkaisi tippumaan. Olen huomannut että olen jollekin allerginen. Nenää kutisee meinaan niin vietävästi tuolla ulkona ja kun koirien kanssa mennään lenkillä aivastelen jatkuvasti. Mikähän siellä kukkii tällä hetkellä. Osaisiko joku kertoa? Jos aivastelu vaan pahenee on pakko mennä apteekkiin ostamaan zyrtec:iä. 

Olen istuskellut koko päivän ja katsellut ihanaa saaristonlapsia dvd:ltä. Edelleenkin toivoisin viettäväni omat kesäni samanlaisessa paikassa. Minulle tuollainen paikka olisi taivas. Räpsin juhannus jaksosta kuviakin tänne laitettavaksi. Ei ole kovin teräviä. Johtuen siitä että telkkasini on aikas vanha... Mutta kyllä niistä jotakin näkee. :)

<3

Laivakin saanut koivuista koristeet ylleen.

Vähän jos kastelisi varpaita.

Molskis!

Tyypillinen juhannus ilma..

Romanttista? Kyllä!

<3

Saaristonlapset on vaan niin ihana. <3

Vaarallinen juhannus

Aloitin juhannukseni lukemalla Tove Janssonin Vaarallinen juhannus kirjaa. Ja syömällä muutaman tuulihatun. Oli aivan ihanan rentouttavaa istua takapihalla lukemassa samalla kun aurinko lämmittää ihanasti. Ilmassa tuoksuu grillit ja moni lämmittää saunoja. Olen ennenkin sanonut tämän mutta puilla lämitettävän saunan tuoksu on yksi ihanimmista mitä tiedän. Sopii kesään ja talveen. Aina tuoksuu hyvälle....  Ollappa oma puusauna. Olisin varmaan jatkuvasti lämmittämässä sitä ja istuisin haistelemassa ihanaa tuoksua. Mutta kyllä tuo sähkölläkin toimiva sauna on kiva omistaa. Parempi sekin kun ei mitään. Joten en valita. Nyt onkin jo ilta joten taidanpa mennä ja pistää sähkösaunani päälle ja mennä saunomaan. Hyvää juhannusta kaikille!

Muumeja ja tuulihattuja.

Juhannus on hyvä viettää muumejen kanssa. :D

Kirjassa on aivan ihana kuvitus.

Tämä kuva on yksi suosikkejani muumi kuvista.

Hattivatteja!!!

Kipuja.

Olen kärsinyt melkein koko elämäni välillä kovista kivuista. Meni muutama vuosi että pääsin "helpolla" niiden suhteen. Mutta eilen kipu muistutti pitkästä aikaa olemassa olollaan. Yö meni ääneen huutaen ja hammasta purren. Yritin kestää sen ilman lääkkeitä ja ihme jotenkin selvisin yöstä. Edelleen olo on todella hatara mutta toivon että huomenna olisin taas jokseenkin kunnossa. Vihaan tätä. Kuinka monta kertaa nämä kipukohtaukset ovatkaan pilanneet elämääni. On heitelty lääkäriltä lääkärille. ja kukaan ei ole osannut sanoa mistä nämä johtuu. Mutta nyt vuosi sitten sairaalassa ollessani kontrollissa lääkäri ilmoitti epäilynsä. Että sairastaisin endimetrioosia. Tämä tarkoittaa myös sitä että minulla on hyvin pieni mahdollisuus koskaan saada lapsia. Ja tämä tieto on ollut aikas raskas taakka kannettavana. Nykyään osaan sen jo jotenkuten hyväksyä. Mutta joskus tulee niitä kausia etten haluaisi ollenkaan ihmisten puhuvan lapsista minulle. Ja niiden näkeminen tuo välillä todella pahan mielen.. Mutta sitten on niitä päiviä kun asia ei minua häiritse. Ehkä vielä joskus pystyn tämän kanssa elämään ettei tule näitä synkkiä ajatuksia. Vaikka tällä hetkellä se tuntuukin mahdottomalta.. Elämässä on muutakin..

Niinkun mun ihanat koirat....

Apiloita ja pentuja

Eilen oli taas pentujen vahtimista kun äidin täyty mennä valohoidossa käymään. Tuli herättyä pikkusen aikasemmin kun yleensä että sain hoidettua ajoissa kaikki aamutoimet. On meinaan Myyn syöttämistä ja lääkitsemistä. Ja Iidallekin täytyy antaa lääkkeet. Iida on ennen ottanut lääkkeensä hyvin mut nyt tää viikko on mennyt hankalasti. Heti kun pilleripurkki heliseen on Iida juoksemassa piiloon. Ja siinä meneekin aikaa et saan kaivettua sen sohvan alta pois. Sitten alkaa pillereiden sylkemis prosessi. Mä tungen lääkettä toisesta poskesta sisään ja Iida sylkee sen toiselta puolelta pois. Hikihän siinä tulee. Ja välillä menee myös hermot. Tiedä sit mistä tämä äkillinen muutos. Ennen tullut heti keittiöön hakemaan lääkkeensä kiltisti. No, tutkimattomat ovat koirien tiet..

Kaikki ei ollut mielissään aikaisesta herätyksestä. Vaan päätti jatkaa uniaan sohvalla.

Ruoka maittaa. :)

Terve! Enkös olekkin aikas suloinen?

 Mentiin Myyn kanssa pentujen vahtimisen jälkeen käymään kirpputorilla. Minulla peukut pystyssä ja Myyllä häntä mentiin jännittyneenä kysymään saldoa. Ja voi riemua Ollaan pikkusen voiton puolella. Mietin nytten et kannattaisiko sittenkin pitää vielä se neljäskin viikko. Koska sen jälkeen kirppari menee hetkeksi kiinni sillä siellä vaihtuu omistajat. Toivottavasti uudet kirpputorin pitäjät ovat yhtä mukavia kun entiset ovat olleet. Kotiin kävellessämme huomasi ensimmäiset apilat. Heti oli kaivettava kamera repusta ja ruveta räpsimään kuvia. Myytä tuo homma ei tahtonut kiinnostaa yhtään. Mutta odotti kiltisti vieressä kun emäntä möyri nurmikossa kukkasten perässä.

Ihania apiloita.

Pitäisiköhän taas käydä saippuakaupassa ostamassa apila-saippuaa.

Aina sitä saa odottaa...

No, jokos oot valmis?

Vielä muutama kuva muista kukkasista.

Mansikka kynnet

Pikkusen on lakat menny yli äyräiden.

Oli taas aika tehdä kesän ensimmäiset mansikka kynnet. Tykkään todella paljon tuosta Rimmelin I love fruities tuoksu lakasta. Jotenkin sopii teemaan että mansikat tuoksuu. Tosin aprikoosilta, mut ei se haittaa. :) Aluslakan ei tarvitse olla juuri tuota sävyä vaan jokainen voi tehdä omanlaisensa värityksen. Ja hei eihän noiden mansikoiden tarvi olla punaisia. Keltaisellakin värillä vois tulla aikas kivat. Tai sitten vihreellä. Täytyykin kokeilla seuraavalla keralla toista väriä.

Pikkusormi näyttää elävän omaa elämäänsä.

On se vaan hienoa kuinka nykyään lakat kuivuu nopeeta. Ennen sitä sai istua sormet harallaan ikuisuuden että lakka kuivuisi.

Tilan puutetta.

Hylly ei ole vinossa vaikka siltä ehkä näyttääkin.

Tarvitsisin ehdottomasti lisää tilaa. Tuntuu että tavarat kaatuu kohta päälle. Kirjoja on ruvennut kerääntyyn mukavasti. Kymmenisen vuotta sitten mulla ei vielä ollut kun muutama kirja. Mutta vuosien varrella muhun on purrut lukutoukka. En vaan tiedä mihin pistäisin kaikki nuo rakkaat kirjani. Yhdestäkään en raaski luopua. Siinäpä pulma. Tässä ei edes ole kaikki kirjani. Vaan ne on vallanut kaapistakin oman tilansa.

Tän hyllyn omin vanhempieni entisestä kaupasta mukaani. Tässä oli joskus siidereitä myynnissä. 

Olen heikkona lasten kirjoihin. Varsinkin vanhoihin satuihin.

 Tässäpä sitten toinen suuri ongelma. Kirjahyllyn on vallannut rakkaat elokuvani. Joten ei ihme ettei kirjoilleni ole tilaa. Ongelmaa lisää myös se et vaikka kuinka lupaan itselleni etten ostaisi niitä lisää, niin silti kokoelmani kasvaa joka kuukausi muutamalla dvd:llä. Tästä ei tule koskaan loppua. Yritän kovasti miettiä miten saisin rakkaat elokuvani säilöttyä niin ettei ne olisi esillä. Kaappeihin ei enää mitään mahdu. Yllätys. Olenkohan hamstraaja? Voi, voi..

Kuka nyt ei elokuvista tykkäisi?