Nuhanenä

Inhottavaa olla kipeenä... Flunssa sai minut vihdosta viimein juostua kiinni. Toivottavasti tämä ei kestä kauaa sillä en yhtään nytten välittäis olla kipeenä. Josko kuppi kuumaa sais olon edes pikkusen paremmaks...

Vuoden ensimmäinen päivä

Vuoden viimeinen päivä meni huutaessa ajattelemattomille ihmisille. En voi ymmärtää kuinka ei voitu odottaa että pääsisin koirieni kanssa pois alta ennenkun sytytettiin raketit. Ja vielä semmoinen joka sylki sisuksistaan monta väripalloa jotka sitten räjähtivät päämmepäällä. En ole koskaan kuullut koirani huutavan niin kovasta tuskasta kun silloin. Annoin ihmisten kuulla kirjavan kirosana varastoni. Luulen että koko tienoo kuuli huutoni. Lähti sen verran meinaan ääntä. Ilta menikin sitten ääni kähisten ja koirien rauhoitteluun sisällä. Luulin kerkeeväni viedä koirat vielä kuudenaikoihin ulos ennen kovinta paukuttelua. Säälin eläimiä suuresti tämmöisenä iltana.

Vuoden ensimmäinen päivä on vietetty koirien kanssa ulkoillessa ja selittäessä että kaikki on hyvin. Ehkä pikkuhiljaa elämä asettuu niillä takaisin omiin uomiinsa. Toivottavasti... Muuten olen viettänyt päivää elokuvia katsellen. Varsinkin ihastuin The lovely bones elokuvaan. Vaikka se olikin kovin surullinen. Suosittelen sitä silti kovin lämpimästi kaikille.