Pikkuisen koiran haimatulehduksesta

Haimatulehdus on kyllä viheliäinen sairaus. Ja omituinen. Aamuisin Myy voi olla ihan ok ja on innoissaan lähdössä aamu pissalle. Mutta sitten aamun mennessä eteenpäin olo voikin sitten huonontua. Yleensä haimatulehduksen oireita onkin se että aamulla ollaan kipeitä ja päivän mittaan olo paranee ja sitten illalla koira onkin ihan pirteä. Mutta tietenkin koira voi olla sairas kellon ympärikin. Myy oli jotenkin alakuloinen monta päivää. Silloin en vielä tiennyt että sillä oli haimatulehdus. Sitten kun se todettiin meni todella kauan että Myy tervehty. Mutta kun tiesin mikä Myyllä on ja osasin hoitaa ja ruokkia sitä oikein oli koira elämänsä kunnossa. En muista oliko Myy koskaan ollut näin pirtsakka. Luulen että sen oloon vaikutti se että sitä oltiin hoidettu pitkään kortisoni piikeillä ihan turhaan. Kyllä muuten harmitti. Mut erehtyyhän ne lääkäritkin. Valitettavasti. Joka tapauksessa, kun kortisoni lopetettiin niin Myyn turkkikin näyttää todella upealta... Leikkaus aamuna koira oli niin pirteä ja iloinen ja TERVE!! Hemmetin patit kun tulitte pilaamaan meidän kovan työn hedelmiä!!! Onneksi Myy sentään syö hyvin. Ja toivon että se jatkuu sillä ruokavaliolla on todella suuri osa haimatulehduksen hoidon kanssa. Ja Myy ei ole ollut koko päivää alakuloinen vaan häntä välillä heiluu ja neito liikuskelee välillä. Toivottavasti huominen olisi parempi tai sitten tilanne pysyisi samana.

Aina vaan nukutaan.

Unilelun kanssa. <3

Raha ja haima huolia

Myyn haima on alkanut taas oireileen ja minä murehdin koko ajan jos se menee pahemmaksi. Onneksi mulla on vielä tylosinia ja litalginia jota annan sille. Mutta en voi olla murehtimatta jos tilanne menee pahemmaksi. Soitin eläinlääkärille eilen. Mutta en saanut Myytä hoitavaa lääkäriä puhelimen päähän vaan jouduin keskustelemaan toisen lääkärin kanssa. Joka keskusteli eteenpäin Myyn lääkärin kanssa. He olivat molemmat sitä mieltä että Myyn olisi hyvä tulla sinne käymään. Olen samaa mieltä. Mutta kun minulla ei ole 200€ joka menisi hoitoihin. Olen jo nyt lainannut veljeltäni niin paljon rahaa etten enää kehtaa lisää pyytää. Ja vanhempani eivät pysty auttamaan vaikka haluaisivatkin. Nyt sitten yritän epätoivoisesti pistää tavaraa myyntiin huutonettiin ja kirpputorille että saisin itse kerättyä rahat. Mutta huonolta näyttää. Vihaan tätä työttömyyttä. Vaikka kuinka hakee töitöä niin ei ole vielä tärpännyt. Tekisin mitä tahansa koirieni eteen. Mutta rahaksi on vaikea muuttua. Ja suren tätä tilannetta. Onneksi lääkäri oli sitä mieltä että kun ruoka ajoista pitää kiinni ja Myylle annetaan lääkkeet niin litalginin ja tylosinin toivon mukaan pitäisi auttaa meidät taas paremmille vesille. Nyt ei auta muu kun toivoa parasta. Pitäkäähän peukkuja Myylle että sille tulisi taas pian hyvä olla.

Mulle niin rakas ystävä. <3

Pieni kieli pilkistää. :)

<3

Viiksi korvakorut.

Löytyhän ne viiksi korviksetkin. Nämäkin menivät huutonettiin myyntiin. Tätä tavaraa meinaan on.. Edelleenkin harmittaa kun mun yrityssuunnitelmat meni jäihin ja kerkesin hankkimaan ties mitä juttuja sinne.. Mut eipä auta sureminen vaan täytyy laittaa nokka kohti uusia tuulia. Mitäs mieltä ootte näistä korviksista?

Aamupuuro

Olen tässä parin päivän aikana yrittänyt totutella aamupuuroon. Monestakin syystä. Ensinnäkin se on terveellistä, toiseksi se on täyttävää ja kolmanneksi se on halpaa. En ole koskaan ollut mikään puuron ystävä. Lapsena kyökin jos jouduin sitä syömään. Ainut mikä meni oli suklaapuuro ja myöhemmin mannapuuro. Mutta muut, hyi olkoon. Riisipuuro ei edelleenkään mene alas. Mutta ehkä pitäisi senkin makuun totutella. Mutta ensiksi aijon tottua tavalliseen kaurapuuroon. Olen syönyt puuroni maidon ja pikkusen määrän sokerilla höystettynä. Ja tietenkin myös suolaa. Nyt mietin muita vaihtoehtoja. Mitä kaikkea voisin sekoittaa puurooni. Vaihtoehtoja on monia. Ja nyt onkin kiva kokeilla mikä niistä maistuu minulle parhaiten.

Lainasin kuvat Täältä. Oma puuroni kun ei ole kauneudella pilattu. Enkä halua että toiset puuronsyöjät tai aloittavat sellaiset alkavat näkemään painajaisia kyseisestä ruuasta.

Viiksikoruja ja kipeä Myy

Tänään en ole pahemmin tehnyt mitään. Yksi syy on ollut Myyn huono oloisuus. En tiedä vaivaako haima taas vai mikähän mahtaa pientä tyttöä vaivata. Mutta uskoisin että kyseessä olisi taas tuo haima. Kiroan kyseistä tautia. Ja myös sitä että Myy oli niin hyvässä kunnossa ennen leikkausta ja nyt taas ehkä ollaan menossa taaksepäin sairauden kanssa. Ja vielä enemmän harmittaa kun ei ole rahaa että voisi noin vain varata lääkärin aikaa kaikkiin niihin tutkimuksiin mitä ehkä Myyle pitäisi taas tehdä. Inohttavaa kun kaikki on niin kallista. Ja harmittaa että tää vuosi on ollut niin huonoonninen noiden koirien vaivojen suhteen. Se on se vanhuus mikä alkaa kolkutteleen meidän ovelle. Ja kunnolla kolkutteleekin. Päätin taas kaivaa laatikoista lisää tavaroita huutonettiin myytäväks. Tällä kertaa lisäsin sinne nämä kaksi tuotetta. Nämä on kanssa tuotteita mitä mun piti myydä mun liikkeessä. Huutonetti sivuilleni pääsee täältä.

Hauska viiksikoru.

Ja viiksisormus. 

Urkki

Tänään ollessani kauppareisulla. Sain päähäni hakea Urkin vanhempieni luota kylään. Urkki on perheemme vanhin koira ja myös chihuahua. Urkki on ollut aikas yksinäinen kun sen paras ystävä Gizmo ( lisää löytyy täältä ) kuoli yllättäen viime kesänä. Vanhemmillani on myös toinen chihu Pedro. Mutta jostain syystä Pedro tykkää enemmän villakoira tytöistään eli ( Pedron enkeleistä, niinkun isäni heitä kutsuu ) kun Urkista. Mutta onneksi mun tyttöni palvoo Urkkia ja olivat innosta piukeena kun Urkki-eno astui ovesta sisään ja itsekkin olin iloinen kun sain vanhan herran hetkeksi kotiini. Urkilla on ikää 12, joka ei vielä chihuahuan iässä ole paljoa. Mutta onhan noita vanhan koiran vaivoja jo joitakin. Urkilla on lievä sydänvika. Onneksi ei ole vielä joutunut aloittamaan lääkitystä. Kuulokin tahtoo välillä olla huonon puoleinen mutta eipä se vanhusta haittaa. Vielä on virtaa ja muutamaa leluakin tuli kokeiltua täällä meillä ollessa. Mutta luulen että parasta Urkista oli saada nukkua sohvalla tyttöjen välissä lämpöisessä.

Urkki <3 ja vähäisen Tinya.

Pikkusen on jo pää alkanut mennä valkoiseksi.

Ei tää on mun huono puoli.

Tää on mun parempi puoli.

Nyt riitti pakko päästä haisteleen paikkoja.

Ja menoks.

Pikkusen leikittiin Tinyn kanssa.

<3

Kieli. :)

Urkilla on jännä tapa aina rapsutella korviaan kun se on mun kanssa tekemisissä. Tiedä mistä ihmeestä tuo johtuu. Jatkunut jo 12 vuotta. :D

Ihanat! <3

Urkki toimi hyvin Myyn tyynynä. 

Chihu kasa.

Hyvin mahtuu.

Eukkojen välissä on mukava mammia.

Innostuin pikkusen pistään näitä kuvia. Mut Urkki on niin ihana etten osannut jättää valintaa vain muutamaan kuvaan.

Siivousta ja Lana Del Reyta

Ulkona on tänään käynyt kunnon syysmyrsky. Joten päätin jatkaa siivousurakkaani. Olen edelleen keittiön puolella. Tai minun tilanteessani keittokomeron puolella. Siivoukseni etenee hissukseen. Harmittaa etten ole semmonen siivous intoilija jolla koti pysyis aina ihana puhtaana ja tavarat hyvässä järjestyksessä. Pidän kyllä joistakin siivoomisista. Esim tykkään pestä ikkunoita, mutta vihaan uunin puhdistusta jne. Tänään oli tosiaankin se uunin puhdistus listalla ja se ei todellakaan ole mun lempi puuhaa. Se olis kyllä varmaan helpompaa jos sitä tekis useammin. Mut vaikka puhdistuksesta olikin aikaa, hämmästyin ettei uuni ollut niin likainen kun olin kuvitellut. Nyt kummiskin saan huokaista helpotuksesta ja tiedosta ettei sitä tarvitse taas vähään aikaan siivota. Kuvia mulla ei ole operaatiostani. Ja enkä usko että ketään kiinostaisi katsella mitään uunin puhdistus kuvia. Ainakaan meikäläisen. :) Nyt istun jälleen kynttilän valossa ja kuuntelen musiikkia. Ihanan rentouttavaa. Tällä hetkellä soi tämä. Tästä laulusta on tehty monta versiota ja tämä on minusta yksi parhaimpia.

Korvakoruja..

Olen pistänyt huutonettiin tavaroita myyntiin. esim. koruja, tilda käsitöitä ym. Mutta vielä ei ole kukaan innostunut huutamaan mitään. Kovasti siellä on kyllä käyty katselemassa mutta eipä ole vielä mitään kenenkään mukaan tarttunut. Päätin vihdosta viimein laittaa myyntiin myös joitakin koruja mitä mun piti myydä mun nettiliikkeessä. Josta nyt ei tullut mitään. ( ainakaan vielä ) Mut ehkä joku päivä vielä saan sen laitettua pystyyn. Nyt kummiskin mun on tyhmää pitää noita koruja itselläni. Varsinkin kun en itse voi niitä pitää. Olen allerginen melkein kaikille. En voi pitää korvissa kultaa, hopeaa, kirurginterästä enkä ns. rihkamakoruja. Voin kyllä pitää kaulassa ja sormissa kultaa ja hopeaa. Mut heti jos pistän korviini niin korvat turpoo ja näytän dumbolta. Pitkään olin ilman korviksia ja korvien reijätkin oli jo mennyt umpeen. Mut sit parikymppisenä tutustuin Samppaan joka keksi et voin käyttää titaanista tehtyjä korviksia.  Mulla oli rustottunut entiset reijät joten tehtiin sit isommat lävistykset. Ja olen iloinen että sain pitää korviksia jälleen. Pikkusen tietenkin joskus kaihertaa kun en saa pistettyä korviini helmikorviksia ym sieviä. Mut saanpahan pitää edes jotakin koruja korvissani. Ja se on tärkeintä.

Tässä muutama mitä pistin myyntiin. Lisää löytyy Täältä.

Nämä pistin myyntiin.

Ja myös nämä.

Ja nämä myös. 

Nää on mun omat. Mitä joskus käytän. Mua harmittaa pikkusen kun lävistys korut on aikalailla maskuliinisia. Olisi kiva saada vähän sirommat korut korviin. Pitääkin kysästä Sampalta löytyiskö semmosia mistään. Nää ei ole myynnissä.

Näitä mä oon pitänyt kauan. Samppa on tehnyt nää luusta. Mustelisin et oli poron. Sano et oli saanut pienen palan luuta ja oli sit aikansa kuluks tehnyt nää. Nämäkään ei ole myynnissä.

Tältä ne näyttää edestä. Pääkallo korvikset.

Käsilaukkujani part.20

Meinasin täysin unohtaa tämän laukun. Tämä ei ole numero ykkönen, mistä viimeksi mainitsin. Mutta tärkeä on tämäkin. Olen saanut se ystävältäni muutama vuosi sitten ja se on merkiltään O.I.S. Laukkuun kuuluu myös hihna, mutta tykkään siitä enemmän näin.

Ihanat nuo taskut. 

Koirani yritettiin ostaa kadulla...

Ollessani tänään lenkillä koirieni kanssa koin jotain omituista ja aikas huolestuttavaakin. Olin juuri kääntymässä kotipihalle kun perääni huudettiin.  Käännyttyäni ympäri huomasin auton josta minulle viittoili ulkomaalainen mies. Palasin sitten auton luo ja kysyin mitähän asia koskee. Huomasin että autossa oli myös miehen vaimo ja takapenkillä kaksi lasta. Mies sanoi huonolla suomen kielellä että: minä haluta osta sinulta yksi koira minu lapsille. Hämmästyin todella kysymystä ja huomasin huudahtavani hyvin mahtipontisesti että en todellakaan myy teille koiraani. Mies kysyi uudelleen ja painotti että todellakin hänen täytyy saada ostaa minulta yksi koiristani. Olin täysin ällikällä lyöty enkä tahtonut löytää sanoja suustani. Vastasin uudestaan ettei koirani ole myytävänä. Ja painotin sanojani entisestään. Lopulta mies ymmärsi etten minä tule myymään koiraa heille. Käännyin ympäri ja lähdin tarpomaan kotiini. Jälkeenpäin minua harmittaa etten sanonut miehelle ettei suomessa ostella koiria tuolla tavalla ja myös se etten ottanut rekisteri numeroa ylös. Varsinkin kun sain kuulla että kyseinen henkilö on tässä kulkenut muidenkin koiran omistajan perässä. Mietinkin onko tämmöinenkin ilmiö uusi vai tapahtuuko tämmöistä useammin. Ihmisten koiria aletaan kyttään ja napataan takapihalta ja myydään sitten tämmöisille jotka huutelevat autosta? En tiedä. Itselleni jäi levoton olo. Kohtasin myös kerran sellaisenkin tapauksen missä henkillö joka oli selvästi ottanut viinaa väkevämpää lähestyi koiraa ja yritti napata koiran hihnasta irti. Myydäkseen koiran tämmöiselle joka on valmis ostaan koiran kadulta? Ahdistavaa.. On toisaalta onni että omani on aikas äksyjä ja kovia haukkuun. Ei kukaan pääse nappaamaan niitä mukaansa. Ainakaan kun tuolla ulkona kuljetaan. Pitää varmaan silti koputtaa päätään varmuuden vuoksi. Oletteko koiran omistajat kuulleet tämmöisestä? Ja mitä muita tilanteita on tapahtunut mitä kannattaa varoa?

Perhepotretti. Mun pienet kullanmuruni. En koskaan voisi luopua yhdestäkään teistä. <3

Musiikkia ja pisaroita

On kiva istuskella illalla kynttilän palaessa ja kuunnella musiikkia. Varsinkin kun ulkona sataa kaatamalla. Tästä mulle tulee aina mieleen Frendit ja kohtaus jossa Ross on toivonut radiosta tämän kappaleen soittamista Rachelille. Ja loput me tiedämmekin. Ulkona on aikas lailla samnlainen ilmakin kun sarjassa oli. Vesi ropisee vasten ikkunoita jättäen jälkeensä ihania pisaroita.. Voikun joku joskus tulis toivoon mullekin tätä kappaletta. :)

Voihan hirvikärpänen sentään

Tänään koin yllätyksen, enkä mitään kivaa sellaista. Olin koirien kanssa tehnyt lenkin ja istuskelin kotona puhelimessa. Ihmettelin välillä et ihan kun mun päässäni menisi jokin kun kutitti pikkusen. Mutta en silti löytänyt mitään. Lopetettuani puhelun rupesin tekemään ruokaa. Ja taas tunsin että jokin menee mun hiuksissa. Sainkun sainkin sormiini pienen otuksen ja hyi olkoon se oli inhottava. Nappasin sen pussiin ja soitin paniikissa isälleni joka tulikin katsomaan löydöstäni. Hetken tutkittuaan pussia naureskellen totesi että tämähän on hirvikärpänen. Näytti pitävän sua hirven näkösenä. Kiitos isä... Täytyy sanoa että koko loppu päivä on mennyt välillä raapiessa päätä ja muuta kroppaa. Voin vieläkin tuntea sen pienten jalkojen kipittävän mun päänahalla. Hyi! Ihmettelen mistä se oikein lennähti, sillä en ole ollut metsässä. Onneks niitä oli sentään vaan se yksi. Ainakin toivon että niitä oli yksi... Joka tapauksessa, nyt on ihana olla kun on hiukset pestynä ja muutenkin istuskella  suihkunraikkaana. Ei enää kutise mistään. Hassua kuinka mieli tekee tepposet ja heti alko syyhyyn joka paikasta kun löysin sen kärpäsen. Olisin voinut vaikka vannoa että niitä olisi ollut useampikin. Mutta onneksi oli vain tuo yski. Onkos muilla kokemuksia tästä ihanasta ötökästä?

Tää on aikas lähellä miltä näytin löytöni jälkeen.

Vaivoja ja höyhensaaria

Ollaan oltu pikkusen puolikuntoisina täällä. Itseä on alkanut jälleen vaivaamaan reuma säryt oikein kunnolla. Mietiskelinkin tuossa että en edes muista milloin mulla ei olisi jonkinlaista kipua. Olen elänyt jo vuosikausia joka päiväisten kipujen kanssa. Ja sanon kyllä et se ei todellakaan ole mitään herkkua. Mutta jotenkin ihmeen lailla sitä on oppinut elämään kipujen kanssa. Mua ei vaivaa meinaan pelkät reuma kivut vaan mulla on myös valitettavasti muitakin vaivoja. Ihanaa olla raihnainen. Yritän siltä elellä kivuista huolimatta normaalia elämää. Säryistä huolimatta.

Myynkin terveys on mennyt taaksepäin. Leikkaus päivä ei tehnyt hyvää sen haimasairaudelle. Mutta toivon että ajan kanssa kunto taas alkaisi kohentua. Ja se onkin hidasta puuhaa. On tuo haimasairaus viheliäinen sairaus. Voi mennä monen monta viikkoa että koira on taas kunnossa. Ihan kiukuttaa kun toinen oli todella hyvässä kunnossa ja nyt sit tuli tämmönen. Ja vielä enemmän olen huolissani sillä olen huomannut että patti mikä leikattiin niin näyttäisi että sen tilalle olisi tullut uusi. Ja vielä näin pian leikkauksen jälkeen. Toivon että tuo patti on tikkeistä jäänyt pallukka. Mut jos se ei ala siitä lähtemään, taitaa on meidän jälleen mentävä lääkäriin. Suosittelen kaikille lemmikkien omistajille että ottavat lemmikeilleen vakuutuksen. Sillä vaikka nyt ei olisikkaan mitään vaivaa, niin vanhuus tulee. Ja sillon niitä vaivoja voikin tulla iso liuta. Mulla on ollut kyllä tosi rankka vuosi koirien terveyden kanssa tää vuosi. Tuntuu että noilla mun vanhuksille tulee koko ajan uusia vaivoja. Ja mulla ei ole vakuutusta. Idiootti kun olen. Toivon että pian löytäisin töitä tai jotain että saisin hommattua noille nuorille eukoille vakuutukset. Ettei olla samanlaisessa liemessä sit kun ne on vanhoja muoria. Nyt täytyy porhaltaa eteenpäin ilman vakuutuksia ja toivoa ettei tulisi enempää vaivoja.

Tiuhti parallakin on maha pitänyt meteliä koko päivän. Ruohoa söisi mielellään mutta menee siitä vieläkin huonompaan kuntoon. Onneks sain neitokaisen syömään ja alkoi vatsa/suolisto tasaantuun.

Montakohan tuntia koirat on päivästä hereillä? Ei varmaan montaa. Mitähän unia ne näkevätkään? Myy toimii mukavasti tyynynä. Tiuhti ja Myy on siskokset ja Willow takana on yksi Tiuhtin lapsista.

Myykin on viettänyt melki koko päivän höyhensaarilla. Mikäs sen mukavampaa.

Mietiskelyä..

Tänään olen siivoskellut. Päätin ottaa keittiöstäni projektin ja siivota se oikein kunnolla kaapeista lähtien. On meinaan pakko käydä kaapit läpi ja heivata kaikki tarpeeton pois. Ihan ahdistaa tää hirvee tavaramäärä ja kun ei ole tilaa mihin niitä pistää. Tuntuu ihan et ne tavarat kaatuu kohta niskaan. Mua harmittaa se piirre itsessäni etten meinaa raskia luopua mistään. Vaan hyllyt notkuu ties mistä tarpeettomasta tavarasta ja vaatteista. Varsinkin vaatteiden suhteen en ole raskinut luopua melkein mistään koska aattelen josko vielä joskus mahtuisin näihin housuihin tai hameeseen. Ja niitä meinaan on kaappi väärällään. Sanon aina itselleni että sit kun laihdun ja saan sovitettua vaatteet päälleni, tiedän tulenko pitämään niitä vai en. Mietin kuinka paljon nämä vaatteet vievät kaapistani tilaa. Ja sitä tulenkohan koskaan laihtumaan ja mahtumaan niihin. En voi oikeestaan muuta kun toivoa että tämä ihana päivä vielä jonakin päivänä koittaisi. Sitä odotellessa mun on pakko yrittää oppia luopumaan joistakin vaatteistani ja tavaroista.

On kiva pohdiskella kaiken maailman asioita kynttilän valossa. 

Käsilaukkujani part.19

Mulla on kaks laukkua ylitse muiden. Joita käytän useimmin kun toisia. Ja toinen niistä on mun Louis Vuitton. Toisen taas esittelen myöhemmin. Joka on mun numero yks. Mutta tämä tulee hyvänä kakkosena.

<3

Kyllä se osaakin olla nätti.

Käsittämätöntä kuinka kuva näyttää vaikka kuinka monta naarmua laatasssa. Vaikka luonnossa ei näy kun pari himmeää naarmua.

Movies.........

Tämän viikonlopun olen pyhittänyt telkkarin katselemiseen. Huomasin ilokseni että viasatilla on tänä viikonloppuna ollut avoimien ovien päivät. Ainut harmillinen juttu on jälleen ollut se että melkein kaikki elokuvat mitä on tullut olen jo nähnyt. Mutta olihan siellä pari semmoistakin jota en ollut aikaisemmin katsellut. Yksi oli The help eli piiat. En muista koska olisin nauranut ja itkenyt niin paljon kun tätä katselin. Jälleen yksi loistava elokuva mikä minun ehdottomasti on ostettava dvd:nä. Todella ihana/surullinen elokuva. Oli kiva istuskella kynttilän valossa ja viettää aikaa erinlaisten elokuvien parissa. Ihan harmittaa kun tiedän huomenna herättyäni, että kanavat  on jälleen poistunut mun ruudusta. Josko kun kasvan aikuiseksi on mulla mahdollisuus hommata ruutuuni myös jokunen maksullinenkin kanava. :)

Ihana!!

Alkuperäinen Charlie and the chocolate factory. Tää löytyy kyllä multa dvd:näkin samoin Tim Burtoninkin versiona. Olen todella suuri Tim Burton elokuvien ystävä, mutta täytyy sanoa että alkuperäinen on edelleen mun henk.koht. suosikki.

Sitten vähän Bogartia.

Ja Marilynia.

Driving miss Daisy. Tämäkin löytyy dvd:nä.

Pulp fiction

Ja nyt odottelen tämän alkamista. Saa nähdä onko hyvä elokuva vai huono. Sitä odotellessa.

This weekend I have watched many movies.