Voihan hirvikärpänen sentään

Tänään koin yllätyksen, enkä mitään kivaa sellaista. Olin koirien kanssa tehnyt lenkin ja istuskelin kotona puhelimessa. Ihmettelin välillä et ihan kun mun päässäni menisi jokin kun kutitti pikkusen. Mutta en silti löytänyt mitään. Lopetettuani puhelun rupesin tekemään ruokaa. Ja taas tunsin että jokin menee mun hiuksissa. Sainkun sainkin sormiini pienen otuksen ja hyi olkoon se oli inhottava. Nappasin sen pussiin ja soitin paniikissa isälleni joka tulikin katsomaan löydöstäni. Hetken tutkittuaan pussia naureskellen totesi että tämähän on hirvikärpänen. Näytti pitävän sua hirven näkösenä. Kiitos isä... Täytyy sanoa että koko loppu päivä on mennyt välillä raapiessa päätä ja muuta kroppaa. Voin vieläkin tuntea sen pienten jalkojen kipittävän mun päänahalla. Hyi! Ihmettelen mistä se oikein lennähti, sillä en ole ollut metsässä. Onneks niitä oli sentään vaan se yksi. Ainakin toivon että niitä oli yksi... Joka tapauksessa, nyt on ihana olla kun on hiukset pestynä ja muutenkin istuskella  suihkunraikkaana. Ei enää kutise mistään. Hassua kuinka mieli tekee tepposet ja heti alko syyhyyn joka paikasta kun löysin sen kärpäsen. Olisin voinut vaikka vannoa että niitä olisi ollut useampikin. Mutta onneksi oli vain tuo yski. Onkos muilla kokemuksia tästä ihanasta ötökästä?

Tää on aikas lähellä miltä näytin löytöni jälkeen.