torstai 18. heinäkuuta 2013

Ensimmäinen "koirani"..

Ystäväni Anna kävi minun luona kylässä tiistaina. Leivoin tarjottavaksi vadelmapiirakan, ja se maistui vieraalle hyvin. Nautimme kupposet teetä ja piirakkaa tuulisessa säässä. Kauaa ulkona ei pystynyt istuskelemaan oli sen verran kylmä tuo tuuli. Oli kiva nähdä Annaa pitkästä aikaa taas ja vaihtaa kuulumisia.

Tänään menin käymään pikaseltaan vanhempieni luona. Tarkoitukseni oli etsiä äitini tekemä palapeli. Kaivoin jokaikisen laatikon missä säilytetään vanhoja lelujamme ja eikä sitä löytynyt mistään. Kun menin kyselemään sitä äidiltäni hän sanoi että oli antanut se siskolleni. Pikkusen harmitti ettei äiti sanonut sitä aikaisemmin. Turhaan nostelin painavia laatikoita ja tongin niitä hiki hatussa. Kyllä harmitti olisin tarvinnut palapeliä yhteen juttuun, mutta enköhän selviä ilmankin. Toivottavasti..

Yritän kovasti edelleenkin pitää itseni kiireisenä. Kun pysähdyn ajattelemaan tulee taas niin paha olla ettei tahdo pystyä olemaan. Edelleenkin suru on läsnä..

Vadelmapiirakka.

Piirakkaa jäi vielä moneksi päiväksi. Tänään nautin sitä vihreän teen kanssa.



Hyvää vaikka itse sanonkin.

Tämän pienen pöytäliinan otin mummulasta kun suku oli sielä jakamassa tavaroita. Tässä on pieni reikä mikä mun pitäisi korjata. Tykkään kovasti tämmösistä vanhoista kukkakankaista, ja ostelen niitä kirpputoriltakin jos sattuu löytymään mieluisia. Jotkut säästän siihen tarkoitukseen mihkä ne on tehtykkin ja jotkut käytän käsitöihini. Hyvät sukulaiseni jotka lukevat tätä blogia. Jos teillä sattuu olemaan rikkinäisiä liinoja, tyynyliinoja ja pussilakanoita pirkkalasta mm. tämmöisiä kukallisia taikka jokin muu vanha kuosi ja ette tee niillä mitään ja haluatte päästä niistä eroon niin minä miellusti ottaisin semmoisia käsitöihini ym. Ehjätkin kelpaa. 

Kaivaessani vanhoja leluja löysin ihka ensimmäisen koirani. Tämä oli mulle kovin rakas. Sen näkee pyöristäkin. Muistan kuinka vedin tätä perässäni ja kuvittelin että se on oikea koira. Sitä en kummiskaan muista että olinko antanut tälle koiralle nimeä. Pitää varmaan kysyä äidiltä josko hän muistaisi paremmin.

Otin sen nyt mukaani. Pääsee kaunistamaan mun hyllyäni.



Edelleen alakuloinen olo..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti