Elämää..

Eilen oli niin ihana ilma että päätin lähteä Myyni kanssa talssimaan lähimetsään. En olekkaan käynyt siellä aikoihin. Poikkesimme ekaksi vanhempieni luona, jossa pieni mies ilmoitti että vieppäs minut ulos. Eikun ekaksi viemään pientä miestä pikkusen kävelylle, ja sit päästiin Myyn kanssa jatkamaan matkaamme. Yritin kovasti etsiä lemmikkien hautausmaata joka on metsätien lähellä. Mutta en vaan muistanut että missä siellä. Täytyy joku päivä pyytää äitiä mukaan josko hän muistaisi paremmin. Hautausmaata emme löytäneet mutta elämää kylläkin.

Urkki ystävänsä Myyn kanssa.

Kaduilla oli ihanan hiljaista. Kaikki kyhjötti sisällä ja katseli jääkiekkoa. 

Olen käyttyänyt vain näitä kenkiä. Pitäisi varmaan kaivaa varastosta muutkin kesäkenkäni. 

Kuvasta sitä ei näy mutta tään on tosi jyrkkä mäki. Oli kiva nousta sitä.

Päästiin ylös.

Myy nautti kun sai juoksennella vapaana. Oi mitä hajuja sitä löytyikään.

Ketunleipiä.

Löysimme ojanpenkalta paljon nutipäitä. Oli pakko jäädä hetkeksi seuraamaan niiden vilkasta menoa. Pelastinpa myös yhden ressukan joka oli jäänyt jumiin pieneen tippaan vettä eikä päässyt takaisin ojaan. Toivottavasti monista tulee sammakko. Joka puolella on uutta elämää. Mä rakastan sammakoita!