Tänään on taas vaan pötkötelty ja katseltu elokuvia. Olen myös samalla miettinyt että mikä minusta tulee isona. Tuntuu että aika kuluu mutta minä seison koko ajan paikallani. On niin paljon unelmia etten tiedä mistä aloittaisin. Ja samalla kallisarvoinen aika kuluu kankkulan kaivoon. Pitäisi tehdä itselleen aikataulu jota noudattaa eikä tuhlata elämäänsä paikallaan seisoskeluun... Tai mun tapauksessa istuskeluun ja köllöttelyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti