Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koirat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koirat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 29. marraskuuta 2014

Kuulumisia...

Taas on mennyt iäisyys kun olen tänne viimeksi kirjoittanut. Siihen on monia syitä. Ensimmäinen: vanha läppärini hajosi joten ostin uuden, no minun tuurillani oli uudessakin vikaa, joten lähetin sen takuuseen. Nyt se toivon mukaan on korjattu, eikä mitään uusia yllätyksiä enää tulisi vastaan. Ja toiseksi olen ollut todella kiireinen. Töissä on ollut hirvee hulina ja päivät on mennyt sellasella vauhdilla ettei ole kerennyt / jaksanut paneutua mihinkään muuhun kun majoittautumaan sohvan perukoille.

Myy parka on myös taas toistaitoinen. Tällä kertaa ei haima vaivaa ( koputan puuta) , vaan se on loukannut silmänsä. Kävimme lääkärissä ja Myyllä oli haava silmässä. Saimme tipat ja kipulääkkeen. silmä vaan ei lähtenyt parantumaan ja päädyimme takaisin lääkäriin missä Myyn silmä "avattiin". Eli arpi kaavittiin pois. Uudet tipat, kipulääkkeet ja antibiootti kuurin. Nyt jännittyneinä odotamme maanantaita jolloin menemme kontrolliin katsomaan josko silmä on alkanut paranemaan. Jos ei niin joudumme silmälääkärin pakeille. Toivon todella että silmä olisi kunnossa. Ennen kaikkea Myyn takia, mutta myös sen, että lääkärissä käynti on hirveän kallista... Varsinkin erikoislääkärillä käymiset. Mutta mitä ei tekisi rakkaan ystävänsä eteen. 

Toivon että saisin aikaiseksi kirjoittaa tänne useammin joulukuun aikana. Toivottavasti teillä on ollut mukava syksy ja ja joulun odotuskin on nyt alkanut. Eikö olekkin ihanaa?


Tässä silmä ekanlääkäri reissun jälkeen.

Illalla silmäluomi turposi. Säikähdin ihan hirveästi. Mutta onneksi se laski pian kun päätin antaa sille antibioottia. Ihme ettei lääkäri sitä heti antanut... Varsinkin kun silmä alkoi heti menemään parempaan suuntaan. Sääli ettei lääkettä ollut tarpeeksi ja kun se loppui silmä meni heti huonompaan suuntaan. 
Tässä tänään.

Silmä näyttää minusta paljon paremmalta. Toivottavasti huomenna silmä olisi vieläkin parempi.

Kysyin haluaako Myy jotain hyvää. 
Kun sanon haluatko se merkitsee meillä että jotain hyvää on tiedossa. Niinpä tytöt saivat pienet palat kanaa. Kyllä maistui. 

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Kuvansiirtoa...

Olen kovasti taas tehnyt kaikenlaista. Joululahjojakin on valmistunut muutamia. Päätin myös kokeilla kuvansiirtolakkaa ja se oli kanssa kovin kivaa puuhaa. Valitsin ensimmäisiksi töikseni kuvan Tiuhtista ja Myystä. Toiseen taas valitsin Ymmin kuvan. Kokeilin lakkaa puurasioihin ja niistä tulikin kivan näköiset. Maalasin ne vielä valkoiseksi ja laitoin lakkaa päälle. Lakkaa ei olisi välttämättä tarvinnut laittaa, mutta omasta mielestäni on hyvä lakata pinta koska se kestää paremmin käyttöä. Tähän jää kyllä koukkuun Minkähän kuvan valitsen seuravaaksi...


Ymmi ihanainen

Ja mun ihanat tytöt.




lauantai 2. elokuuta 2014

Pentuja vai ei pentuja....

Olen ollut jo jonkin aikaa kahden vaiheilla. Kovasti on mietityttänyt teettäisinkö Tjorvenilla pennut vai en. Pian meinaan olisi se viimeinen mahdollisuus, ja eikä sekään tietenkään ole varmaa tulisiko pentusia. Toisaalta en tiedä kuinka kestisin sen luopumisen. Minunhan kasvattamis yritykset tyssäsi juuri siihen, etten voinut luopua yhdestäkään pennusta. Tyhmä minä. Tietenkin nyt tiedän etten voisikaan pitää kun yhden pennun, jos sitäkään. Suurin asia mikä minua murehdituttaa jos teetän pennut on se, että saako ne hyvät ja rakastavat kodit. On tämä vaan vaikeaa...


Suurin asia mitä pelkään on tietenkin se että jos Tjorvenille tapahtuisi jotain synnytyksen yhteydessä. Sitä en kestäisi. Mun pieni rakas höpönassu. ♥

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kesää.....

Olen saanut nauttia kesälomasta pariviikkoa. Nyt se kummiskin lähenee loppuaan, ja ensi tiistaina alkaa taas arki. Olisin kernaasti ollut kauemminkin lomalla, mutta hyvä näinkin. Emme ole tehneet kummosia. Olen siivoillut kotona, lukenut paljon kirjoja, katsellut hyviä elokuvia, nähnyt ystäviä ja viettänyt aikaani rakkaiden chihujeni kanssa. Seuraavaksi odotan heinäkuun ensimmäisiä päiviä. Lähden helsinkiin siskon luokse ja menemme viettämään yhden päivän virossa. En malta odottaa!! Toivottavasti on hieno ilma.

Takapihani on todella onnettoman näköinen. Ostin sinne muutaman samettikukkasen piristämään sitä edes vähäisen.



Jostain syystä pidän miltä voikukan siemenpallot näyttää.

Taas on kuvan väritys mennyt päälaelleen picasasta tänne tultaessa..

Onneksi aurinko on edes joinakin päivinä suvainnut näyttäytyä.

Kävin myös moikkaamassa muumipeikkoa.



Myy ihanin.

♥

Rakkaat siskokset. Kohta 10 vuotta kulkeneet rinnatusten. ♥

Ja peräkanaa... 

Olen jo valmistautunut pikkuhiljaa jouluun. Tässä isälleni tekemät villasukat. Seuraavaksi taidan tehdä äidille sukat. On hyvä aloittaa näin ajoissa. Viime vuonna kun jäi paljon lahjoja tekemättä. Aika loppui yksinkertaisesti kesken.


Olen palannut myös takaisin lapsuuteen / nuoruuteen. Luin Mirkka- kirjat viimeksi ala- yläaste iässä. Välillä on kiva lukea vähän "kevyempää" kirjallisuutta. Näiden parissa on ollut kiva nauttia kesälomasta ja lapsuuden muistoista. 

Olen myös tehnyt itsellenikin villasukat. En nyt tosin kesälomalla vaan aikaisemmin. 

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Menetyksiä...

Hemmetin hemmetti. Mikä siinä nyt on että en saa aikaseks mitään tämän blogin kanssa. Johtuuko siitä ettei ole mitään kirjoitettavaa, vai onko todella niin etten vaan yksin kertaisesti ehdi? Epäilen kyllä suuresti tuota viimeistä. Taidan vain olla laiska tekemään asian suhteen mitään. Mutta nyt kirjoittelen jotain.

Meille ei ole tapahtunut kummoisia. Äitini koira sai ensimmäisen pentueensa tuossa jonkin aikaa sitten. Kaikki ei sujunut kummiskaan niinkun toivottiin. Hertalle jouduttiin tekemään sektio. Äitini huomasi että Hertalta alkoi tulemaan vihreetä nestettä, mikähän viittaa raskausmyrkytykseen. Yksi pennuista oli kuollut mahaan, se oli myös ainut poika. Syntyi kaksi tyttöä. Vielä ei voitu huokasta helpotuksesta, sillä yksi pennuista oli kovin pienen kokoinen. Muutaman viikon se jaksoi sinnitellä kunnes senkin lyhyt elämä sammui. Yksi pennuista on hengissä ja kasvaa päivä päivältä isommaksi. Silmät ovat auenneet ja kova on yritys nousta jaloilleen. Toivottavasti tämä pieni tyttönen tulee elämään ihanan ja pitkän koiran elämän.

Tässä vielä siskokset yhdessä. 

Isompi jatkaa kasvamista.

Kutsun sitä possuksi. :)

Hertta ja ainokainen.

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Chihuilua.....

Hui! Yli kuukausi jo mennyt kun olen tännyt viimeksi kirjoittanut. Mihin tämä aika oikeasti menee? Jotenkin taitaa tuo arki viedä mukanaan, töitä tehdessä ja tyttöjen kanssa hengailua. Mitään kovin kummia ei meille ole tapahtunut. Vähän huonoja uutisia tosin on meidän perheemme joutunut tämän vuoden aikana jo kuulemaan. Äitini ei ole kunnossa, mikä tietenkin masentaa kaikista eniten ja saa olon kovin surulliseksikin. Menen kummiskin päivän kerrallaan ja otan vastaan mitä kukin päivä tuo tullessaan.

Myyllä oli häntätulehdus ja lääkärissä käydessämme huomasi lääkäri että pienelle tytölleni on tullut sydänvika. Voi kurjuus... Vielä ei lääkitystä aloitettu ja sanoinkin etten missään nimessä halua samaa lääkitystä mitä rakas Iidani söi. Se kun näytti laittavan Iidan hampaat huonoon kuntoon. Täytyy myös sanoa että pelkään kovasti että Myy menee kanssa samalla lailla kun Iida meni. Ajatuskin siitä on ihan kauhea, mutta tämänkin asian suhteen yritän mennä päivän kerrallaan.

Eipä tässä kai kauheesti muuta, kevät on täällä mikä on ihanaa!!!

Tietenkin silloin kun sinulla on kova kiire ja yrität äkkiä käydä netissä ennen töihin lähtöä käy näin...

Tiuhti oli sitä mieltä että  minun olisi pitänyt vain rapsutella häntä.

Siis oikeesti! Miksi joidenkin kuvien värit menee ihan omituiseksi täällä?

Niinkun tässä.

Tämmöset niiden pitäisi olla.. Tiuhti murunen. :)

Tiny nauttii kun paistaa aurinko. Patterin päällä on mukava olla ja nauttia kevään ensimmäisitä säteistä.

On noi koirat ihania. 

Siskokset päivälevolla. 

Myy ja Tiuhti. 

Mun oli ihan pakko mennä häiritseen niiden unia. Olivat niin ihanan näköisiä.

Naamoista jo näkee ettei olla enää mitään eilesen teeren tyttöjä. :)

lauantai 15. helmikuuta 2014

Voihan koira sentään....

Rakkautta on todellakin ilmassa. Ainakin meillä, Tinylla on juoksu ja porukka on jokseenkin sekaisin.... Kuinka saisin pienet neidit ymmärtämään että he ovat tyttöjä, ja vielä siskoksia.. Koiran elämä on joskus outoa. :D

Mitä tähän nyt sanoisi...

perjantai 31. tammikuuta 2014

Unikaverit..

Willow on tehnyt lelulaatikosta nukkumapaikan itselleen. Mikäs siellä on mammiessa kivojen kavereiden keskellä.

Missä on Willow?

Siellähän se on nukkumassa. ♥











Willow ja unikaverit. :)


sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Myrtti ja ihottumaa..

Yritän nyt kovasti päästä semmoiseen vireeseen että saisin aikaiseksi päivittää tänne useammin mun ja tyttöjen tekemistä. Kovin hyvin en kummiskaan ole päätöksessäni pysynyt. Ehkä siksi että meille ei kovasti ole tapahtunut mitään ja olen ollut aikas väsynyt työpäivien jälkeen eikä ole oikein muuta jaksanut kun rojahtaa sohvalle eukot kainalossa, ja katsella telkkaria. Tänään oli vapaa sunnuntai. Niitä mulla ei kovin montaa ole ollut, mikä ei toisaalta haittaa koska niistähän tiettävästi saa kivasti rahaa, ja sitä nyt tarvitaan. Jouduin viemään Myrtin torstai aamuna lääkäriin ja siinä lompakko köyhtyi taas yli 100€.. Kovin on kallista noi eläinlääkärissä käynnit. Huomasin Myrtillä pimpulan lähellä ihme ihottumaa ja neiti tykkäsi kovasti nuoleskella kyseistä aluetta. Lääkärissä todettiin että kyseessä on bakteeri ja saatiin korvatippoja kyseiseen vaivaan. Noi korvatipat on kyllä ihme ainetta sillä olen saanut niitä aikaisemminkin tassuihinkin. Lääkäri sanoi että oli todennäköistä että tulehdus olisi voinut mennä vulvaan asti, ja siitä pahimmassa tapauksessa olisi  voinut kehkeytyä kohtutulehdus, mikä tiettävästi monessa tapauksessa voi johtaa kuolemaan jos sitä ei ajoissa huomaa. Nyt olenkin tiputellut tippoja aamuin illoin ja puhdistanut aluetta desinfiointi aineella ja keitetyllä vedellä. Tänään olen huomannut jo selvää paranemisen merkkejä. Toivottavsti sama suunta jatkuu ja neitokaisen Pimploora on pian kunnossa. :)


Myrtti sai päähänsä vanhan kaverinsa lampunvarjositimen. Pidin sitä sillä aina jonkin aikaa lääkkeen laiton jälkeen ettei neiti mene ja nuole sitä pois. 

Tänään olen viettänyt päivän pyjamapäällä. Koko päivän olen vain istuskellut, mutta illalla yhdeksän aikaan alkoi ahdistaa pelkkä istuminen ja imuroin olohuoneen ja eteisen lattiat. Siinä imuroidessani päätin vielä myös luutata kyseiset lattiat. Tuli parempi fiilis heti. Jalassa lämmitti siskon joululahjaksi antamat sukat.