Kesäloma ohitse..

Kesäloma tuli ja meni. Olin suunnitellut ties mitä tekemistä, mutta valitettavasti lomani meni pilalle. Jouduin toisella viikolla sairaalaan, ja siellä tulikin sitten vietettyä muutama päivä. Kotiin päästyäni voimat oli kovin vähissä enkä jaksanut muuta kun olla möllöttää. Kyllä harmittaa. Onneksi saan kumminkin 4 päivää lomaa vielä elokuussa. Olisin saanut enemmänkin sairaslomaa, mutta en sitten kehdannut niitä ottaa. Nyt pikkusen harmittaa etten niitä ottanut. Joka tapauksessa kesäloma on pidetty ja työt alkoivat jälleen.

Töissä olemme alkaneet suunnittelemaan ensi joulua. Tuntuu aina kovin oudolta suunnitella heinäkuussa joulua, mutta niin meillä tehdään. Joulukorttimallien askartelu käy kuumana, ja myös muiden joulukoristeiden tekeminen. Kovasti mietitään mikä voisi olla tämän joulun askartelu hitti. Onneksi on vielä aikaa muutama viikko. Lista on kummiskin kovin suuri ja aika kuluu kovin nopeasti.

Lomalla kävin Myyn ja Tiuhtin kanssa hampaiden puhdistuksessa. Jännitän aina ihan hirveästi kun tytöt nukutetaan. Varsinkin kun Myyllä on tuo sydänvika. Myyllä oli pahentunut sydänäänet. Mutta ei vielä joudu lääkitykselle (onneksi) , vaan seurataan edelleen tilannetta. Lääkäri ihmetteli Myyn olemusta. On kuulemma kovin pirteä, leikkisä, ym, siihen nähden että on tuo vika. Olen samaa mieltä. Iida meinaan oli ihan erinlainen. Hengitys pihisi, yski paljon eikä jaksanut oikein kauheasti tehdä mitään. Toivon sydämestäni että Myy pysyisi tässä kunnossa kauan. Eikä lääkitystä tarvisi aloittaa vielä pitkiin aikoihin. Tiuhtilla todettiin myös sivuääni sydämessä. Hyvin pieni 1/5, kun Myyllä se on 3-4/5. On siinä 3 ja 4 rajoilla nyt. Voi kun toivon että tytöt pysyisivät "terveinä" vielä vuosia. Lääkäri kummiskin sanoi, että ottaen huomion niiden iän ne ovat todella hyvässä kunnossa. Välillä unohdan että rakkaat tyttöni ovat kohta 11-vuotiaita. Muistan vieläkin elävästi kun, kuulin kuinka ne ensimmäisen kerran vetivät ilmaa keuhkoihinsa. Se oli taianomainen hetki, ja kuinka sydämeni pakahtui niitä kohtaan tuntemastani rakkaudesta. Kauan olemme olleet yhdessä, ja toivon mukaan kauan tulee olemaan vielä jatkossakin.

Joskus toivon että saisin nämä hetket takaisin. ♥

En muista minkä ikäisiä tytöt tässä on. Eivät kummiskaan kovin vanhoja kun naamoissa ei vielä ole yhtään valkoista.  ♥

Hain vanhan nukensänkyni tytöille. Siinä on mukava mammia. ♥

Vielä yksi päivä...

Tämä viikko vielä, ja sitten minulla alkaakin kesäloma. On sitä jo odotettukin, ja olen jo useamman viikon laskenut hartaasti kalenteristani päiviä. Nyt ei työpäiviä sitten olekkaan kun yksi. Kauheasti en vielä ole tehnyt suunnitelmia lomalleni, mutta päätettiin siskon kanssa taas käydä virossa. Tuleekohan tästä jokavuotinen perinne. Nyt tarkoituksena olisi olla siellä muutaman tunnin kauemmin kun viimeksi. Odotan jo innolla reissua, ja toivon kovasti että sattuisi kohdalle yhtä kaunis ilma kun viime vuonna.

 Muita isoja suunnitelmia en sitten vielä ole tehnytkään. Pieniä onkin sitäkin enemmän, elokuviin menoa, kahvilla käymistä ja unohtamatta särkänniemeä. Tarkoituksena olisi myös ostaa uusi sohva ja Myyn pitäisi päästä hampaiden puhdistukseen. Jännitän jostain syystä ihan hirveästi Myyn hammas puhdistus käyntiä. Se ei ole ensimmäinen kerta kun Myyllä puhdistetaan hampaat eikä ensimmäinen koira jonka olen siihen vienyt, mutta varsinkin nyt jännitän sillä Myyllähän todettiin muutama vuosi sitten sydän vika ja kovasti jännittää tuo nukutus. Vaikka ainahan siinä nukuttamisessa on riskinsä. Ja onneksi tuossa hammaspyykissä ei koiraa nukuteta kovin syvään uneen. Mutta silti kovasti jännittää... Ainainen murehtia kun olen.

Willow se osaa aina olla edukseen kuvissa.

Ei uskoisi että ovat siskoksia. Tässä kuvassa ei niinkään huomaa Willown ja Tjorvenin suurta kokoeroa.

Rakkaat.

Kesäloma on hyvä aloittaa uusilla kengillä. :)

Surua...

Tämä vuosi on tähän asti ollut kovin vaikea. On ollut paljon surua ja murheita. Onneksi on ollut muutama ilon hetkikin, mutta ne ovat olleet kovin vähäisiä. Oma terveyteni on edelleen kovin huono. Vieläkään ei ole selvinnyt mikä minulla on, mutta kovasti etsitään syytä, ja toivotaan että vielä jonakin päivänä saataisiin vastauksia. Sillä välin otetaan kokeita ja mietitään että mitä seuraavaksi. Onneksi näyttäisi että olen saanut hyvän lääkärin, joka oikeasti haluaa selvittää mikä on eikä lähetä minua kotiin, ja pyydä katsomaan josko viikon kahden päästä olo olisikin jo parempi. Niitäkin on ollut, valitettavan monta...

Perhettämme kohtasi myös suuri suru, kun yllättäen menetimme yhden koiristamme. Vanhempieni koira joka on myös minun koirien Tinyn, Tjorvenin, Myrtin ja Willown isä. Sairastui yllättäen ja eikä sitten enää jaksanut olla luonamme. Ikävä on edelleen läsnä ja kun pysähdyn ajattelemaan Pedroa, ei kyyneliltä voi välttyä. Eikä suru poistu kun ajan kanssa. On tosin aina vaikeampaa hyväksyä lähtöä kun on vielä vuosia hyvin jäljellä. Onhan se vaikeaa myös kun ikä painaa, mutta jotenkin sen on pystynyt hyväksymään paremmin kun näitä yllättäviä poistumisiä... Lemmikin poistuminen on kyllä raskasta...

Yksi viimeisitä kuvista Pedrosta. Seuraavana päivänä ei Pedroa enää ollut...

Voi rakas ikävä on suuri...

Kuulumisia...

Taas on mennyt iäisyys kun olen tänne viimeksi kirjoittanut. Siihen on monia syitä. Ensimmäinen: vanha läppärini hajosi joten ostin uuden, no minun tuurillani oli uudessakin vikaa, joten lähetin sen takuuseen. Nyt se toivon mukaan on korjattu, eikä mitään uusia yllätyksiä enää tulisi vastaan. Ja toiseksi olen ollut todella kiireinen. Töissä on ollut hirvee hulina ja päivät on mennyt sellasella vauhdilla ettei ole kerennyt / jaksanut paneutua mihinkään muuhun kun majoittautumaan sohvan perukoille.

Myy parka on myös taas toistaitoinen. Tällä kertaa ei haima vaivaa ( koputan puuta) , vaan se on loukannut silmänsä. Kävimme lääkärissä ja Myyllä oli haava silmässä. Saimme tipat ja kipulääkkeen. silmä vaan ei lähtenyt parantumaan ja päädyimme takaisin lääkäriin missä Myyn silmä "avattiin". Eli arpi kaavittiin pois. Uudet tipat, kipulääkkeet ja antibiootti kuurin. Nyt jännittyneinä odotamme maanantaita jolloin menemme kontrolliin katsomaan josko silmä on alkanut paranemaan. Jos ei niin joudumme silmälääkärin pakeille. Toivon todella että silmä olisi kunnossa. Ennen kaikkea Myyn takia, mutta myös sen, että lääkärissä käynti on hirveän kallista... Varsinkin erikoislääkärillä käymiset. Mutta mitä ei tekisi rakkaan ystävänsä eteen. 

Toivon että saisin aikaiseksi kirjoittaa tänne useammin joulukuun aikana. Toivottavasti teillä on ollut mukava syksy ja ja joulun odotuskin on nyt alkanut. Eikö olekkin ihanaa?

Tässä silmä ekanlääkäri reissun jälkeen.

Illalla silmäluomi turposi. Säikähdin ihan hirveästi. Mutta onneksi se laski pian kun päätin antaa sille antibioottia. Ihme ettei lääkäri sitä heti antanut... Varsinkin kun silmä alkoi heti menemään parempaan suuntaan. Sääli ettei lääkettä ollut tarpeeksi ja kun se loppui silmä meni heti huonompaan suuntaan. 

Tässä tänään.

Silmä näyttää minusta paljon paremmalta. Toivottavasti huomenna silmä olisi vieläkin parempi.

Kysyin haluaako Myy jotain hyvää. 

Kun sanon haluatko se merkitsee meillä että jotain hyvää on tiedossa. Niinpä tytöt saivat pienet palat kanaa. Kyllä maistui. 

Myy pieni sairastaa...

On ollut kurja viikko. Läppärini hajosi ja mikä kauheinta Myyn haima alkoi taas oireilla. Myyllä on ennen ollut haimatulehduksen ollessa päällä haima-arvo 500 joka on todella korkea, nyt se oli kohonnut yli 1000. Säikähdin ihan hirveesti. Eläinlääkäri kummiskin rauhoitteli ettei tarvitse maalailla piruja seinille. Myy voi nyt hyvin. On oma ihana itsensä ja menossa mukana. Lääkäri, ja hoitajat varsinkin kehuivat, että se oli niin kiltisti. Myy onkin kovin kiltti tyttö, ellei tule vieraita koiria lähettyville. :) Nyt elämme taas päivä kerrallaan. Jatkamme Royal caninin Low Fat ruualla jota ostin taas muutaman purkin lisää. Innostuin kun huomasin että Hill'slläkin on haima sairaille ruokaa myynnissä. Ilo loppui lyhyeen sillä se ei neidille kelvannut. Vaikka kuinka yritin niin Myy nyrpisteli nenäänsä minkä kerkesi. Onneksi tuo Royal Canin kelpaa. Kallista se on kun mikäkin, mutta mitäpä en tekisi ystäväni eteen. ♥
Myyn ruuasta löytyy lisätietoa täältä. Siitä kiinnostuneille.

Myy ja sen rakas bunny.

Bunny on saanut kovaa kyytiä. Sillä on päässään kaksi kaljua kohtaa mistä Myy pitää kiinni ja antaa sille kyytiä. Ns. doggystyle... :D

Niin rakas. ♥

Se siitä sohvasta...

Tahtoisin niin uudet huonekalut. Varsinkin uusi sohva on ollut jo iät ja ajat hankinta listallani. Uuden sohvan halua kiihdytti myös se, että rakas Tiuhtini meni ja pissasi toisen sohvistani... Saan tosin syyttää siitä vain itseäni. Neiti kyllä pyysi ulos, mutta mä vaan sanoin että pieni hetki vielä. Joten neiti päätti näyttää mulle mitä mieltä se oli mun hetkestäni. Eipä tule istuskeltua siinä enää. Onhan se pesty joo, mutta nyt se on kyllä tullut vihdosta viimein matkansa päähän. Toivon kovasti että saisin ostettua uuden sohvan ennen joulua. Olisi niin ihanaa saada muutenkin ihan uusi olohuone. Toivottavasti toiveeni tulisi toteutumaan...

Mitään en ole tehnyt...

Kuvansiirtoa...

Olen kovasti taas tehnyt kaikenlaista. Joululahjojakin on valmistunut muutamia. Päätin myös kokeilla kuvansiirtolakkaa ja se oli kanssa kovin kivaa puuhaa. Valitsin ensimmäisiksi töikseni kuvan Tiuhtista ja Myystä. Toiseen taas valitsin Ymmin kuvan. Kokeilin lakkaa puurasioihin ja niistä tulikin kivan näköiset. Maalasin ne vielä valkoiseksi ja laitoin lakkaa päälle. Lakkaa ei olisi välttämättä tarvinnut laittaa, mutta omasta mielestäni on hyvä lakata pinta koska se kestää paremmin käyttöä. Tähän jää kyllä koukkuun Minkähän kuvan valitsen seuravaaksi...

Ymmi ihanainen

Ja mun ihanat tytöt.

Pentuja vai ei pentuja....

Olen ollut jo jonkin aikaa kahden vaiheilla. Kovasti on mietityttänyt teettäisinkö Tjorvenilla pennut vai en. Pian meinaan olisi se viimeinen mahdollisuus, ja eikä sekään tietenkään ole varmaa tulisiko pentusia. Toisaalta en tiedä kuinka kestisin sen luopumisen. Minunhan kasvattamis yritykset tyssäsi juuri siihen, etten voinut luopua yhdestäkään pennusta. Tyhmä minä. Tietenkin nyt tiedän etten voisikaan pitää kun yhden pennun, jos sitäkään. Suurin asia mikä minua murehdituttaa jos teetän pennut on se, että saako ne hyvät ja rakastavat kodit. On tämä vaan vaikeaa...

Suurin asia mitä pelkään on tietenkin se että jos Tjorvenille tapahtuisi jotain synnytyksen yhteydessä. Sitä en kestäisi. Mun pieni rakas höpönassu. ♥

Kesää.....

Olen saanut nauttia kesälomasta pariviikkoa. Nyt se kummiskin lähenee loppuaan, ja ensi tiistaina alkaa taas arki. Olisin kernaasti ollut kauemminkin lomalla, mutta hyvä näinkin. Emme ole tehneet kummosia. Olen siivoillut kotona, lukenut paljon kirjoja, katsellut hyviä elokuvia, nähnyt ystäviä ja viettänyt aikaani rakkaiden chihujeni kanssa. Seuraavaksi odotan heinäkuun ensimmäisiä päiviä. Lähden helsinkiin siskon luokse ja menemme viettämään yhden päivän virossa. En malta odottaa!! Toivottavasti on hieno ilma.

Takapihani on todella onnettoman näköinen. Ostin sinne muutaman samettikukkasen piristämään sitä edes vähäisen.

Jostain syystä pidän miltä voikukan siemenpallot näyttää.

Taas on kuvan väritys mennyt päälaelleen picasasta tänne tultaessa..

Onneksi aurinko on edes joinakin päivinä suvainnut näyttäytyä.

Kävin myös moikkaamassa muumipeikkoa.

Myy ihanin.

♥

Rakkaat siskokset. Kohta 10 vuotta kulkeneet rinnatusten. ♥

Ja peräkanaa... 

Olen jo valmistautunut pikkuhiljaa jouluun. Tässä isälleni tekemät villasukat. Seuraavaksi taidan tehdä äidille sukat. On hyvä aloittaa näin ajoissa. Viime vuonna kun jäi paljon lahjoja tekemättä. Aika loppui yksinkertaisesti kesken.

Olen palannut myös takaisin lapsuuteen / nuoruuteen. Luin Mirkka- kirjat viimeksi ala- yläaste iässä. Välillä on kiva lukea vähän "kevyempää" kirjallisuutta. Näiden parissa on ollut kiva nauttia kesälomasta ja lapsuuden muistoista. 

Olen myös tehnyt itsellenikin villasukat. En nyt tosin kesälomalla vaan aikaisemmin. 

Vahva sydän...

Tiuhti on voinut vähän huonosti tässä jonkin aikaa. Eilen sitten päätin että on aika käydä lääkärissä. Ilokseni lääkäri totesi että Tiuhtilla on tosi voimaks sydän joka lyö loistavasti. Syvä helpotuksen huokaus. Olen meinaan pikkuisen pelännyt että Tiuhtillekin olisi tullut tuo sydänvika. Onneksi sydän kummiskin on tällä hetkellä kunnossa. Ehkä Tiuhti on perinyt voimakkaan sydämensä isältään Turkalta. Tutkittuaan aikansa lääkäri tuli siihen tulokseen että tiuhtilla on todennäköisesti suolistotulehdus. Saimme lääkekuurin ja toivottavasti ne saavat Tiuhtin taas kuntoon. Ainakin ruoka on maistunut paremmin. Toivottavasti Tiuhti on taas pian kunnossa.

Kun Tiuhti oli kovin kipeä, Tiny pysyi äitinsä rinnalla. Ihan sydän meinasi pakahtua katsellessani tätä ihanaa näkyä. 

Niin ihana näky.

Innostuin ottamaan kuvia..

♥

Myy ja Myrtti pysyivät myös lähettyvillä.

Syntymäpäivää ja Myy sairastaa...

Taas on aika vierähtänyt. Edelleenkään ei ole kovin kummosia tapahtunut. Töitä, töitä ja töitä, välillä kotona möllöttämistä. Vietettiin eilen perheen kesken mun synttäreitä. Syntymäpäivä oli jo viime viikon keskiviikkona, mutta ei keretty aikasemin kokoontumaan. Nytkin syötiin ja kahviteltiin pikaseltaan sillä kaikilla oli kova kiirus taas omille teilleen. Sitä tää elämä on kiirus, kiirus.

Tänään piti aloittaa suursiivous, mutta sekin on nyt vähän jäänyt sillä Myyn haima vaivat ovat taas palanneet. Ruoka ei maistu ja välillä kipuilua. Ei ole voinut muuta kun pakko syöttää neiti. Rokaa onkin sit ollut enemmän mun päällä kun sielä Myyn suussa. Se kun on kova sylkemään, mutta pakko mikä pakko. Jos ei syö niin sen olo menee entistä kurjemmaksi. Harmittaa sillä Myy onkin ollut taas monta kuukautta kunnossa. Toivottavasti tämä olotila ei kestä kun tämän päivän ja pikkuinen on taas huomenna oma ihana pirteä itsensä. Täytyy toivoa parasta. Välillä siis yritän pikkuisen siistiä paikkoja ja välillä hoivaan sairasta ystävääni. Voihan tämän viimeisen pääsiäispäivän näinkin viettää.

Äiti oli tehnyt mulle kivan kakun.

Oli muuten todella hyvää.

Sain äidiltä ja isältä uusimman kesämuumimukin.

Samaistun jostain syystä kovasti tähän hattupäähän. 

Veljeltäni sain tämän. 

Siskolta taas nämä.

Tiny on saanut vauvan.

Tällä kertaa se "synnytti" gorillan.

Kovasti hoitaa vauvaansa ja on hyvä äiti. 

Tjorven majailee lelulaatikossa.

Myy parka. :(

Toivon todella että olo pian paranisi.

Ihana kieli. :)

Voi toista. ♥