Tangle Teezer...

Sisko kävi pari viikkoa sitten täälä, mutta en päässyt sillon käymään vanhempien luona kun sattui just sinä viikonloppuna tuo Myrtin onnettomuus. Sisko oli jättänyt mun synttärilahjan vanhempien luokse ja olenkin sen jo aikaa sitten aukassut. Vaikka mun synttäreihin onkin vielä jokunen viikko. Tiesinkin jo mitä paketista löytyy sillä mun piti saada tämä jo joululahjaksi, mutta posti ei kerennyt sitä jouluksi tuomaan. No, parempi myöhään kun ei milloinkaan. Nyt mullakin sit on oma Tangle Teezer ja voin sanoa että ihmettelen kuinka en ole semmoista itse aikaisemmin hommanut. On meinaan todella hyvä harja! Suosittelen lämpimästi kaikille joilla semmoista ei vielä löydy. Eipä satu hiusten harjaus edes sillon kun ne on pikkusen takussa ja märkien hiustenkin setviminen sujuu ilman ylimääräisiä ärräpäitä. Varsinkin meikäläisen hiukset kun aina sattuu menemään takkuun. Omistan meinaan aikas hankalan hiuslaadun ja se tahtoo mennä jatkuvasti solmuun. Nyt on paljon kivempaa setviä sitä sotkua, eikä mene edes kovin pitkää aikaa saada tää harakanpesä näyttämään edustavammalta. Kiitos sisko! <3

Siskolta tuli myös aivan ihan kortti. Että kun tykkään näistä astrid lindgrenin korteista.

Ja pakettikin oli oikein soma.

Sisko oli ostanut äidillekin samanlaisen väri oli vaan eri, itse sain tämmösen pinkin värisen. 

Muuta en nyt olekkaan käyttänyt tässä pariin viikkoon. Enkä varmaan muuta käytäkkään.

Arkea....

Olo alkaa olemaan pikkusen parempi, vaikka vieläkään en ole täysin kunnossa. Myrtiltäkin irtosi rupi haavasta ja mentiin pikkusen taakse päin. En tajua kuinka se oli saanut sen irti yön aikana. No, onneks haava silti näyttää hyvältä eikä tulehdusta näy. Kauluri pysyy edelleen päässä ja hyvin on oppinut sen kanssa elämään. Mitä nyt välillä kovasti pääkoppa ja kaula kutisee eikä pääse niitä rapsuttaan. Välillä ojennan auttavan käteni ja pahimmat kutinat saadaan loppumaan. Myrtin suureksi helpotuksesta.

Myrtti edelleenkin tykkää majailla rattaissa. Vaikka välillä "ajankin" sen sieltä pois. Mikähän siinä on kun nuo mun eukot tykkää ihan hirveesti majailla noissa rattaisaa.

Ulkona alkaa oleen ne pahimmat kura kelit. Ainut asia keväässä mistä en niin kauheesti tykkää. Variskin näytti pikkusen surkeelta hypellessä kuralammikkojen yli. Kauankohan vielä menee että kaikki lumikinoksent on sulanut. En malta odottaa. :)

Sairastelua...

Olen ollut kipeenä jo monta päivää ja eikä vieläkään näytä olo pahemmin helpottavan. Inhottavaa. Huomenna pitäis raahautua jotenkuten kauppaan. Voi olla että siitä tulee mielenkiintoinen reissu. Toivottavasti selviän siitä kunnialla läpi ja toivottavasti mun olo alkais jo pian helpottaan, meinaan alan olla jo ihan kurkkuani myöten tätä sairastelua..

Äiti osti mulle kukkasia piristykseks kun mieli on ollut kovin maassa.

Isä ja äiti on soitellut vuorotellen mun vointia. siskokin soitti ja veli kirjotteli facebookissa ja kyseli mun vointia. Tunnempas minä oloni tärkeäksi. :)

Myrtti on edelleen kauluri päässään. Haava on parantunut hyvin. Eilen tosin yksi rupi oli pikkusen auennut joten olen sitä nyt kovasti puhdistellut. Myrtti paranee hyvää vauhtia. 

Mun pieni lampunvarjostin parka...

Viikko on mennyt Myrtin epäonnisesta kohtaamisesta puurolautasen kanssa. Olen edelleenkin kovin huolissani ja otan joka päivä haavasta kuvia, että tiedän onko muutosta tullut. Haava on nyt ollut pari päivää ilman siteitä ja sitä puhdistetaan kolmesti päivässä. Mietin että tuliko otettua tuo geelihaude liian aikaisin pois, mutta soitettuani hoitajalle tiistaina hän oli sitä mieltä että jatketaan hoitoa ilman haudetta. Myrtillä kun alkoi korvan reuna punoittaan laastarista. Ei viitsitty ottaa riskiä että korvaan olisi tullut tulehdus. Soitin tänään uudestaan hoitajalle kun Haavasta tuli pikkuisen kirkkaan kellertävää nestettä. Joskus tuntuu ettei nuo hoitajat / lääkärit aina kuuntele mitä niille sanoo. Sanoin moneen otteeseen että Myrtillä ei ole enää sitä haudetta kun tiistaina käskettiin ottaa se pois ja jatkaa ilmahoidolla. Silti hoitaja sanoi että pidetään haudetta ja sit sanoi että ei pidetä haudetta. Nyt olen sit ihan sekaisin että miten tässä nyt piti oikein tehdä. Onneksi tunnen yhden pieneläin hoitajan joka kuvia katsottuaan sanoi että haava näyttää hyvältä. Silti välillä mietin teenkö oikein...

Tältä haava näyttää nyt..

Myrtti on ollut ihmeellinen. On ollut todella kiltti ja antanut puhdistaa haavan kiltisti.  <3

Mun pieni lampunvarjostin parka...

Lääkäristä saatu kauluri oli tosi huono. Onneksi Mustista ja Mirristä löyty parempi.

Myrtti tykkää olla rattaissa. Kun lasken sen sieltä alas jalotteleen on neiti jo heti halukas palaamaan sinne takaisin. Kaippa se on kiva saada mammia kerrankin yksin eikä ole ketään kyljessä kiinni. Ja tietenkin on sieltä on mahtavat näkymät. :)

Possurisotto...

Eilen päätin kokeilla jotakin uutta reseptiä. Sain ruuan tehtyä mutta maistaminen jäi myöhemmäksi sillä tuli kova kiire lähteä eläinlääkäriin. Joka tapauksessa kokeilin tämmöistä kun:

Possurisotto
4 annosta

1 pkt (400g) porsaanlihasuikaleita
1 rkl öljyä
1 sipuli
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria
2 dl pitkäjyväistä riisiä
1 prk (400g) tomaattimurskaa
2 dl lihalientä
1/2-1 punaista paprikaa
2 dl pakasteherneitä
1 tl sambal oelek - chilitahnaa
1 tl oreganoa
Lisäksi hienonnettua persiljaa

Paahda lihat kuumalla pannulla. Lisää joukkoon öljy ja kuorittu ja hienonnettu sipuli sekä mausteet.
Kääntele hetki. Lisää riisit, tomaattimurska ja lihaliemi. Vähennä lämpöä. Anna kypsyä hiljalleen kannen alla noin 15 minuuttia. Pilko paprika ja lisää herneiden kanssa risoton joukkoon. Lämmitä, mausta ja koristele persiljalla.

Jätin joitakin tuotteita pois omasta risotostani. En pistäny paprikaa enkä chilitahnaa ja pistin persilja maustetta tuoreen persiljan sijaan. Korvasin myös pitkäjyväisen riisin riisi & monivilja riisillä. Tuli näinkin omastamielestäni hyvää. Ohje löytyy myös Prisma lehden mukana tulleesta yhteishyvä Ruoka lehdestä. Bon Appetit!

Ei ehkä kovin herkuttelevan näköistä, mutta uskokaa oli hyvää. :)

Tulipas taas nälkä...

Urhea Myrtti parka....

Tänään elin yhden elämäni kauheimmista hetkistä. Olin tekemässä tytöille ruokaa ja otin mikrosta tulikuuman vellilautasen ja jostain syystä se kaatui pöydällä. Kauhukseni tulikuumaa puuroa lensi rakkaan Myrttini päähän ja sitten tulikin kova kiirus eläinlääkäriin. Olin aivan hysteerinen ja itkeskelin vähänväliä. Syyttelin itseäni aina uudestaan ja uudestaan. Myrtti parka oli paljon rauhallisempi kun minä, ottaen huomioon että pienellä tytöllä oli varmasti aivan tajuttomat tuskat. Päästyämme lääkäriin Myrtiltä ajeltiin palovamman ympäriltä karvaa ja sitten se putsattiin jodilla. Raukka parka kesti kaiken tämän ihmeen urheasti. Nyt on pää paketissa ja pitkä toipuminen edessä. Joka päivä vaihdetaan siteet kaksi kertaa ja annetaan antibiootit ja kipulääke. Jälleen kerran ylistän koirienrattaita. Myrtillä on hyvä ja turvallinen olla sielä. Saa nukkua rauhassa eikä tarvitse pelätä että toiset menevät haistelemaan taikka nuoleskelemaan haavaa.

Itsellä on edelleen mitä kauhein olo. En edelleenkään voi ymmärtää kuinka kaadoin puuron ja kuinka se roiskui ympäriinsä. Tiedän että sille ei voi mitään ja on turha syytellä itseensä vahingosta, mutta en voi mitään itselleni. Pelkään että toipuminen tulee olemaan hirveän tuskallista ja että tulee vielä mutkia matkaan.  Palo-alue voi vielä kasvaa ja on pelkona jos vaikka tulee kuolioo. Sitäkin nyt seuraillaan. Toivottavasti osaan tehdä kaiken oikein ja ettei pienellä olisi kovin kovia kipuja. Pitäkää peukkuja pienelle urhealle Myrtilleni että kaikki menisi hyvin..

Tässä näkyy aikas huonosti tuo palohaava, mutta varmasti tarpeeksi. Ressukka. :(

Odotellaan että päästään kotiin.

Urhea Myrtti. <3

Kotona vihdoin. 

Toivottavasti tulee uni pikkuiselle.

Muumimukit 2013 vol.2

Nyt löytyykin jo paremmat kuvat uusista muumimukeista.Itse asiassa tuo niiskuneiti mukin toinen puoli on aikas ihana. Taidan alkaa lämpenemään kyseistä mukia kohtaan. :)

Tämä kuva on minusta aikas ihana.

Niiskuneiti ja runoilija Tämä on vaan ihana.

Kickers...

Olen jo monta päivää kuolannut saatuani tietää että Estrellan ihanat kickers sipsit on palannut takaisin kauppoihin. Tänään sitten kipitin kauppareissulla sipsihyllylle ja voi sitä pettymystä kun ei kyseisiä sipsejä löytynytkään prisman hyllystä. Onneksi niitä löyty kummiskin lähi R-kioskilta. Uskalsin hyvillä mielin syödä muutaman sillä painoakin on nyt pudonnut semmonen 6 kiloa. Vielä on pitkä matka tavoitteeseen. Toivottavasti tulen sen vielä joskus saavuttamaan.

Ihana Kickers!!

Kuinka moni on kaivannut tätä?

Nom, nom...

Hyvää!

Tänään saapu myös huutonetistä huutamani kirja. 

Sarja on varmasti kaikille tuttu.

Kirjan on kirjottanut sarjan luoja David Lynchin tytär Jennifer Lynch.

Vielä en pääse Laura Palmerin päiväkirjaan käsiksi sillä Carrie on vielä kesken. 

Tildausta ja laukun valtaamista....

Tänään tildasin pitkästä aikaa. Huomaa et olen pikkusen ruosteessa. Mut tulihan siitä loppujenlopuksi lampaan näkönen. Nyt on sormi kipeenä. En tiedä mikä siinä on että saan aina etusormeni kipeeksi. Kaippa painan neulaa vähän liian lujaa. Pitäisköhän pistää laastari sormeen kun rupean ompeleen. Josko se auttais ettei sormi olis aina ihanan punainen ja turvoksissa.

Tein tällä kerralla vihreän. On jotenkin keväisempi. Vaikka ulkona ei siltä näytäkkään niin tiedän että kyllä se sieltä on tulossa kovaa vauhtia.

Join pitkästä aikaa Forsman tean laihduttajan paras ystävä teetä. En aluksi pitänyt teen mausta, mutta nyt kun sitä on tullut juotua olen alkanut tykkäämään siitä tosi paljon.

Tätä mieltä olin ennen. :)

On se kumma että heti kun laukkunsa laskee maahan on siellä joku istuskelemassa. 

Myy päätti majottautua mun laukkuun koirannappulan kanssa, 

Eikä muuten suostunut nouseen sieltä vähään aikaan.

Ja kun yritin maanitella, sain osakseni pieniä mulkaisuja. 

Ja laukkussa olija teki olonsa vieläkin mukavammaksi. Myy <3

Sairastelua..

Viikonloppuni on mennyt sairastellessa. Eilinen ilta tuli vietettyä pää ämpärissä kiinni. En tiedä olinko jostain saanut pöpön matkaani, vai olinko syönyt jotain mikä ei sopinut mulle. Olo oli joka tapauksessa kamala enkä uskaltanut oikein syödä mitään. Tänään olenkin jo uskaltanut syödä mutta en ole vieläkään ihan kunnossa. Mahaan sattuu aina välillä mutta eiköhän tämä vielä iloksi muutu. Tänään olen vaan istuskellut ja lueskellut kirjaa ja välillä räplännyt kaukosäädintä.

Löysin myös tänään takapihaltani kalanpalan. En yhtään tiedä mistä se oli sinne tullut. Todennäkösesti se oli heitetty sinne. Onneksi kukaan koiristani ei ehtinyt muuta kun haistaan sitä. En voi sille mitään että mielessä on päivän mittaan käynyt useamman kerran oliko kyseinen pala myrkytetty ja jos oli niin kuka on se joka haluaa satuttaa koiriani. Nyt täytyy joka kerta tarkistaa piha tarkasti ennen kun uskallan antaa koirieni päästä sinne. Toivon vaan ettei samanlaisia paljoa enää tule löytymään pihastani taikka lähi maastosta.

Kevättä rinnassa kaikilla, vaikka sitä lunta tulikin taivaan täydeltä. Ulkona on ollut mitä ihanin ilma.

Meillä on kova karvan lähtö meneillään. Koko maailma on koiran karvaa täynnä. Välillä ihmettelen että miten noin pienestä koirasta/koirista lähtee noin paljon karvaa.

Likat vietti pitkät ajat ikkunassa. Aurinko paistoi ihmisi ja koiria meni lähi niityllä. Pitihän jokun pitää järjestystä yllä.

Tuhma minä...

Uusi kone saapui ja tutustuminen on alkanut. Voin sanoa että ainakin vielä olemme tulleet hyvin toimeen. Huomisesta ei taas koskaan tiedä. Olen ollut aikas tuhma viime kuussa ( ja tänäänkin ). Innostuin ostelemaan kirjoja. En vain ole voinut itselleni mitään. Niitä kun on niin kiva lukea. Täytyy vaan kiristää tässä kuussa entisestään pienen kukkaron nyörejä.

Rakkaat kirjani..

Ostin tänään ensimmäisen päsiäismunani. Oli kyllä hyvän makuinen tuo.

Mansikkaa ja valkosuklaata.

Ei tullut rölliä vaan Milli.