sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Kesäloma ohitse..

Kesäloma tuli ja meni. Olin suunnitellut ties mitä tekemistä, mutta valitettavasti lomani meni pilalle. Jouduin toisella viikolla sairaalaan, ja siellä tulikin sitten vietettyä muutama päivä. Kotiin päästyäni voimat oli kovin vähissä enkä jaksanut muuta kun olla möllöttää. Kyllä harmittaa. Onneksi saan kumminkin 4 päivää lomaa vielä elokuussa. Olisin saanut enemmänkin sairaslomaa, mutta en sitten kehdannut niitä ottaa. Nyt pikkusen harmittaa etten niitä ottanut. Joka tapauksessa kesäloma on pidetty ja työt alkoivat jälleen.

Töissä olemme alkaneet suunnittelemaan ensi joulua. Tuntuu aina kovin oudolta suunnitella heinäkuussa joulua, mutta niin meillä tehdään. Joulukorttimallien askartelu käy kuumana, ja myös muiden joulukoristeiden tekeminen. Kovasti mietitään mikä voisi olla tämän joulun askartelu hitti. Onneksi on vielä aikaa muutama viikko. Lista on kummiskin kovin suuri ja aika kuluu kovin nopeasti.

Lomalla kävin Myyn ja Tiuhtin kanssa hampaiden puhdistuksessa. Jännitän aina ihan hirveästi kun tytöt nukutetaan. Varsinkin kun Myyllä on tuo sydänvika. Myyllä oli pahentunut sydänäänet. Mutta ei vielä joudu lääkitykselle (onneksi) , vaan seurataan edelleen tilannetta. Lääkäri ihmetteli Myyn olemusta. On kuulemma kovin pirteä, leikkisä, ym, siihen nähden että on tuo vika. Olen samaa mieltä. Iida meinaan oli ihan erinlainen. Hengitys pihisi, yski paljon eikä jaksanut oikein kauheasti tehdä mitään. Toivon sydämestäni että Myy pysyisi tässä kunnossa kauan. Eikä lääkitystä tarvisi aloittaa vielä pitkiin aikoihin. Tiuhtilla todettiin myös sivuääni sydämessä. Hyvin pieni 1/5, kun Myyllä se on 3-4/5. On siinä 3 ja 4 rajoilla nyt. Voi kun toivon että tytöt pysyisivät "terveinä" vielä vuosia. Lääkäri kummiskin sanoi, että ottaen huomion niiden iän ne ovat todella hyvässä kunnossa. Välillä unohdan että rakkaat tyttöni ovat kohta 11-vuotiaita. Muistan vieläkin elävästi kun, kuulin kuinka ne ensimmäisen kerran vetivät ilmaa keuhkoihinsa. Se oli taianomainen hetki, ja kuinka sydämeni pakahtui niitä kohtaan tuntemastani rakkaudesta. Kauan olemme olleet yhdessä, ja toivon mukaan kauan tulee olemaan vielä jatkossakin.

Joskus toivon että saisin nämä hetket takaisin. ♥

En muista minkä ikäisiä tytöt tässä on. Eivät kummiskaan kovin vanhoja kun naamoissa ei vielä ole yhtään valkoista.  ♥

Hain vanhan nukensänkyni tytöille. Siinä on mukava mammia. ♥

4 kommenttia:

  1. No olipa sulla tavattoman huonoa tuuria, että kesälomasi meni sairastaessa. Olen pahoillani puolestasi, toivottavasti voit nyt hyvin ja jaksat käydä töissä. Jep, se on hiukan kuin nuoralla kävelyä elellä iäkkään koiran kanssa, koko ajan tiedostaa ajan vähenevän... toivotaan terveyttä "tytöille" :) ja hyvää kesän jatkoa teille...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kohtalaisesti. Terveyteni on jo pitkään ollut niin ja näin. Joka päivä elän kipujen kanssa, mutta yritän porskuttaa eteenpäin kaikesta huolimatta. Joskus se on todella vaikeata. On huonoja päiviä ja hyviä päiviä. Toivon että tulevaisuudessa tulisi olemaan vain niitä hyviä päiviä. Mutta nyt täytyy tyytyä tähän vaihtelevaan oloon. Vanhojen koirien kanssa eläminen on todellakin sitä nuoralla kävelemistä. Koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää. Tytöt kiittää ja hyvää kesän jatkoa teillekin. Toivotaan että tulisi vielä niitä kauniitakin ilmoja. :)

      Poista
  2. Terveys on arvokas asia, sen tajuaa vasta sairastuttuaan. Joskus nuorena ihmettelin mielessäni, kun onnitteluissa toivotetaan terveyttä, pidin sitä silloin niin itsestäänselvänä asiana. Enpä pidä enää. Sinulle toivotan nyt myös terveyttä!
    Millä nukutusmenetelmällä koirasi hampaiden puhdistus tehtiin, inhalaatioanestesialla vaiko sillä suonensisäisellä? Onko näillä jo 11 vuotiailla vielä kaikki hampaat suussa?
    Koira elää tässä ja nyt, meidän ihmistenkin pitäisi osata se taito eikä pohtia menneitä eikä tulevia, joille emme kuitenkaan mitään mahda. Olen itse sellainen eilisessä ja huomisessa elävä, meinaa tämä päivä aina jäädä elämättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suonensisäisellä tehtiin molemmille. Tiuhti nukahti niinkuin aina, mutta Myy oli vähän hankalampi. Johtui varmasti myös siitä ettei lääkäri uskaltanut laittaa kaikkea kerralla, vaan katsottiin mitä tapahtuu. Myy muutenkin ns. hytkyi kun uni sai vallan. Ei ole kaikkia hampaita tallella. Myyllä on lähtenyt 4 ja Tiuhtilta 2. Pitäisi kanssa oppia tuo tässä hetkessä elämisen jalon taidon, mutta luulen etten koskaan sitä taitoa tule oppimaan. Sääli.
      Kiitos. Terveys todellakin on kaikkein tärkeintä mitä tässä elämässä on. Ilman sitä elämä on kovin raskasta kaikella lailla. Voi kun kaikki ymmärtäisivät sen ja arvostaisivat sitä. Itse en osannut, mutta toivon että jonakin päivän tervehdyn ja arvostan sitä aivan erinlailla kun ennen.

      Poista