Sohvanvaltaajat....

Olen jo aika päiviä haudannut ajatuksen/unelman että sohvani näyttäisi siistiltä ja niissä ei näkyisi yhtään koirankarvaa. Olen myös tehnyt sen suuren virheen että olen valinnut juuri semmoiset sohvat jotka eivät sovi koira ystävälliseen kotiin. Myös se on turha toive että saisin kerrankin istua ihan yksin sohvallani. vaikka kuinka pistän koiria alas, ne silti löytävät tien päästä nauttimaan sohvalla olosta. Hinnalla millä hyvänsä..

Heitin koti housut sohvan nojalla. Joku eli Tiny on heti mennyt ja myllännyt ne mukavaks nukkuma paikaksi. Tyynykin on lentänyt pois tieltä. Tiny on nykyään aina tuolla. Kaippa se ajattelee et on mukavasti piilossa ja saa rauhassa nukkua etten mä ole aina valittamassa liian monesta kylkimyyrästä. Talvella se on kivaa, mut kesällä on välillä aikas kuumat oltavat.

Willow on aina tuon tyynyn päällä. Siihen onkin jo muotoutunut tuommoinen Willown menevä kuoppa. Yritän edes vähän suojella sohviani ja heitän niiden päälle vanhan lakanan. Voikun tulisi vielä hetki että omistaisin sohvan mikä on koira ystävällinen.

Turhaan sä siinä valitat. Tää on mun paikka ja sillä siisti.

Neiti ei oikein pitänyt kun häiritsin kauneus unia.

Tämä on vanha kuva. Mut näin meillä joka ikinen päivä. Vasemmalta oikealle: iida ja tyttärentyttäret Myrtti, Tjorven, Tiny ja Willow.

Ja näin. Tämäkin vanha kuva. Iida ja Iidan tyttäret Myy ja Tiuhti.