Tunnelmaa...

Syksyssä yksi ihanimmista asioista on kynttilät ja pimenevät illat. On jotenkin ihanaa vaipua lämpimän viltin alle ja sytytää kynttilöitä ympäri kämppää. Pimeyskin tuntuu taas hyvältä ystävältä valoisten öiden jälkeen.  Tunnen olevani onnekas että asun maassa jossa on neljä vuodenaikaa. Niissä jokaisessa on se oma taikansa, ja on ihanaa, kun saa nauttia jokaisesta niistä vuoron perään. Nyt on taas syksyn vuoro ja ei enää kauaa kun talvi kolkuttelee ovelle. Sitä odotellessa...

Ostin töistä kynttilöille uuden alusen.

Ei ollut edes kallis. Maksoi alle viisi euroa ja on minusta nätti.

Näyttää nätiltä.

Vähän on kuva tärähtänyt.

Ihana vanilian tuoksu leijailee yhdestä kynttilästä.

Saippuaa...

Olen aloittanut uusia aluevaltauksia ja yksi niistä on ollut saippuanteko. Haluasin vielä jonakin päivänä osata tehdä saippuaa alusta loppuun, mutta tällä hetkellä tyydyn tuohon helpompaan vaihtoehtoon. Eli ostamalla saippua massaa ja tekemällä siitä. Sekin on kyllä ollut mukavaa puuhaa. Sormet jo syyhyää, kun mielessä on jo monia erinlaisia saippuoita mitä haluaisin tehdä. Suosittelen muillekin tätä kivaa harrastusta. On jotenkin mukavaa tehdä kaikenlaista kivaa syksyn ja talven varalle, ja tietenkin vähän joulukin mielessä...

Vein äidillenikin yhden..

Saippuan pakkaaminenkin ja koristelu oli kivaa.

Nyt vain odottelen että äiti suostuu kokeilemaan saippuaa. On kuulemma liian kaunis avattavaksi..

Joulukortteja....

Olen päässyt töissä tekemään ensimmäisiä ( siis minun ) itse tehtyjä joulukortteja. Tehtävänä oli tehdä asiakkaille malleja ja ehdotuksia mimmosia voisi tehdä. Jos ei itse keksi mimmosia haluaa. Tässä minun tekeleeni..

Ensiksi en meinannut millään keksiä mimmosia kortteja tekisin. Mutta onneksi netistä löytää inspiraatioita.

Laulavat lumiukot. Tämä oli ensimmäinen korttini.

Joulukuusen koristeita.

Lisää..

Ja vielä yksi..

Mietin että josko sitä tekisi tänä vuonna itse joulukortit..... Saa nähdä miten käy. :)

Töitä ja pöllöjä....

Mulla on taas vähän jäänyt tää blogi taka-alalle. Olen vaan ollut kovin kiireinen muutaman viikon ajan ja kiirus jatkuu. Töitä, töitä ja töitä. Mikä ihana lause. Olen onnekas että olen päässyt työskentelemään paikkaan mihin on ilo mennä ja on mahtavat työkaverit. Vapaata ei ole kovin paljoa ja ainut miinus onkin että mulla on välillä kova ikävä mun tyttöjä ja niilläkin on mua. Kun pääsen kotiin on kova hyörinä jaloissa ja enkä pääse eukoista eroon hetkeksikään vaan kaikkien on pakko saada olla mun lähellä. Myy on ottanut mun poissa olot raskaasti ja esittääkin joka päivä sairasta. Tiedän että tyttö on kunnossa. Sillä vien sen hoitoon vanhempieni luokse ja neiti on täysin kunnossa siellä, mutta heti kun saavun kotiin alkaa kova esittäminen. Kummasti se sairastelu myös unohtuu kun päästään kotiin ja neiti aloittaa kovan riehumisen. On noi koirat mainioita.

Tämmöisiä tuli tehtyä viimeviikolla näyteikkunalle.

Pöllöjä.

Oli ihan pakko ostaa töistä itselle tämmöinen kiva lyhty.

Ostin samanlaisen myös äidilleni.

Ihanan taas istuskella pimeässä kynttilän loisteessa.